sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Vihiriänä kateu'esta

Jatkoa värihaasteelle luvassa, tänään vuorossa poikkeuksellisesti kaksi väriä, ko jotenki koin, ettei näitä voi esitellä toisista erillään. Otsikko antaakin jo vihiä toisesta, nimittäin vihiriästä. Sen kaveriksi pääseekin sitten sininen, joka on melekosen salakavalasti ujuttautunut tänne. Oon aina kuvitellu, että sininen on viiminen väri, jolla lähtisin sisustamaan, mutta pieninä paloina ja tietyn värisenä se tuntuuki oikiastaan yllättävän toimivalta. Kaikki kuvien värit ei nyt välttämättä toistu ihan edullisella tavalla johtuen vähiin käyvästä valosta, mutta saanette käsityksen asioista kuitenkin.


Ihan alakuun pakko ottaa lempparimattoni kuva uudestaan, koska siihen tiivistyy aika kivasti nämät meikäläisen värivalinnat. Mustan kaverina on vihiriää ja sinistä. Harmittaa, että tämä räsymatto on ainua laatuaan ja kooltaan meleko pieni, sillä tykkään tästä väriyhistelmästä ko hullu puurosta. Vahinko, ettei mummo ole kutonu kahta samanlaista, tai jos on, niin toinen on kadonnut aikojen saatossa.


Tämä verho onkin täällä jo puuteemansa vuoksi esiintynyt, mutta myös siinä toistuu nuot sinisen ja vihiriän eri sävyt. Tässä kuvassa tosin vähän heikohkosti kylläkin.


 


Sinisiä ja vihereitä yksityiskohtia löytyy sieltä sun täältä, ylimmän kuvan puiset laatikot on siipan mukanaan tuomia ja oon tykästyny niihin meleko palijon, harmi vain että meijän ahtaassa olokkarissa net ei oikein pääse oikeuksiinsa. Seuraavassa kuvassa on sininen valokuvakehys (sekin siipan panostusta sisustukseen) ja vihireitä kivituikkuja. Kolmannessa kuvassa saatte todistaa paitsi keittiönpöy'ällä (joka toimittaa myös meisin työpöy'än virkaa) vallitsevaa kaaosta, myös sinistä ja vihiriää. Kastehelemi-lasijutut on ihania ja ennen kaikkia, niitä saa ihanissa väreissä. Ja onpa siellä pöy'ällä näköjään Fazerin sinistäki ja mustaa kahavia vihireistä astioista nautittuna. ;) Alimmassa kuvassa lisää Kastehelemeä, vihireitä omenoita (onkohan sekin joku sisustuksellinen juttu, vai syyäänkö meillä vaan maun vuoksi nuita :D) ja pöytäliinaa, jossa yllättäen mustalla pohojalla mm. vihiriää ja sinistä. Kyseessä on joku Marimekon kangas, muttei kyllä hajuakaan mikä.



Keittiötekstiileitä. Täytyy sanoa, että oon aika ennalta-arvattava, sinistä, vihiriää ja mustaa... Hehheh.



Samaa Marimekon jotain kangasta löytyy myös makkarin tyynyistä (kiitos näistä kuuluu äitille, joka on ostanut kankaan jostain alesta ja askarrellut liinan ja tyynynpäälliset aikanaan minulle, äiti taitaa tuntia meikäläisen maun paremmin ko hyvin) ja vihiriää yhessä mustan kans on siellä makkarin verhossaki tietenkin. Ja niitä puita. Tämä alakaa vaikuttaa tosi selekiästi tiettyä kaavaa noudattavalta...


Ja viimeisenä, meijän koiran petiki on (ihan vahingossa tosin) mätsätty sisustukseen. Musta koira sinisellä peitolla, pitäisi varmaan vielä ostaa joku vihiriä lelu niin kokonaisuus olisi täy'ellinen. :D Mutta semmosta.

Nyt täytyy jatkaa luku-urakkaani piparien ja suklaan tuella, glögi on ikävä kyllä päässyt loppumaan. Melekeen tekisi mieli lähtiä hakemaan sitä lähikaupasta. En tiijä johtuuko se tästä sairastelusta, mutta jotenki tuntuu, että glögiä uppoaa meisiin ihan mahoton. Saa nähä tuleeko kiintiö vastaan jo ennen joulua. Tällä hetkellä kyllä tuntuu, että voisin juua glögiä ihan koko ajan, mieluummin jopa ko kahavia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!