Joulun taikaa

Heipä hei, tänään koitti jonkin sortin paluu arkeen vielä hetkeksi ennen uutta vuotta, ko viimiset kolome päivää harjottelua pärähti käyntiin. Kieltämättä hieman syletti aamulla lähtiä huristelemaan naapuripitäjään, ko ulukona paukkui -25 asteen pakkanen. Oisi ollut palijon mukavampi jäähä sohovan nurkkaan ihastelemaan joulukuusta ja yhtä ikkunasta vielä sinnikkäästi tuikkivaa lyhtyä. Mutta ei. Ikävän arkinen olo tuli tuolla reissulla, niinpä kotia tultuani söin vielä viimeisen kerran jouluruokaa, sytytin tuvan täyteen kynttilöitä ja asetuin sohovan nurkkaan siemailemaan glögiä ja syömään vielä konvehteja. Ei ole minun jouluni vielä ohi laisinkaan. Siispä tässä vielä hieman kuvia nostattamaan joulutunnelmaa.

yläkerran pikkukuusi

joulukimppu äidiltä

aaton tunnelmaa

Jouluaatto sujui varsin mukavasti rennosti ollessa ja nauttiessa, vaikka aatonaatto olikin päättyä pieneen kuusikatastrofiin rikkinäisen kuusenjalan vuoksi. Tämä huomattiin tietysti vasta siinä vaiheessa ko kaupat oli jo kiinni ja niinpä kuusi joutui viettämään yönsä koolissa. Senpä vuoksi en aattoaamuna saanut sytytettyä kuuseen valoja ja ihastella niitä pimeässä. Saatiin kuitenkin aatoksi uusi kuusenjalaka ja kuusi arvoiseensa asemaan tupaan.

joulukuusi

palloja kuusen oksilla

Aattoon kuului perinteisesti riisipuuro, hiukan Joulupukin kuumaa linjaa, Lumiukko ja joulurauhan julistus. Näitten aamun pakollisten toimien jäläkeen vaan oltiin ja köllöteltiin. Aatonaattona oli ihana pakkaskeli, jouluaatoksi lauhtui ja sateli hieman luntakin.

lahjoja

Sitten ko alakoi hieman hämärtää, lähettiin porukalla hieman ulos ja sytyttämään lyhtyihin kynttilät. Iltaa kohen alkoi valitettavasti tuulla harmillisen kovasti, eikä meikäläisen aatonaattona kokoon rääppimät lumilyhdyt valitettasti pitäneet puhuria ulukona ja kynttilät sammuivat kaikki lopulta ennen aikojaan. Hetken verran kaikki kuitenkin jaksoivat palaa nätisti. Ulkoilun jäläkeen maisteltiin hieman joulukinkkua ja muita herkkuja ja painuttiin sitten joulusaunaan kera vastan ja kynttilöitten.

lumilyhdyt

tonttu ja lyhty

valoa pimiään

Saunan jäläkeen laitettiin itsemme kuosiin ja lähettiin hautausmaan kautta jouluruualle, jossa vierähtikin muutama tovi. Pukkikin oli meitä muutamalla lahajalla muistanut. Kotiin palatessa lähes kaikki lumilyhdyt olivat jo harmillisesti sammuneet, mutta ihan kaunista oli silti. 

pukki

Kotona jaettiin vielä omat lahajat ja koitettiin maha ruuasta pinkeinä kattoa elokuvaa, mikä onnistui nuin puoleen väliin asti, kunnes meikäläisellä ei pysyny enää silimät auki ja oli pakko luovuttaa ja lähtiä nukkumaan. Puoli viijen aamuherätys kinkun tiimoilta taisi sekin vaatia veronsa. Varsin tavallinen ja juuri sellainen mukava jouluaatto ko olin toivonutkin. 

joulupäivän kynttiläloistoa

ulkona vihmoo vettä, vaan sisällä on lämmin ja kaunista

Joulupäivä valakeni sitten ikävästi lämmön puolella ja alakoipa pian sadella vettäkin. Aamiaisen ja aamutoimien jäläkeen pakattiin kamat matkaan ja lähettiin naapuripitäjään sukuloimaan. Vesisateesta huolimatta käytiin reippailemassa ulukosalla koirien kanssa ja testaamassa pikkuneidin uutta vaalianpunaista stigaa. Illaksi palattiin sitten kotia ja saatiin vielä vieraita kylään ja jaksoin sytytellä kaikki kynttilätkin, jokka jouluaattona jäivät väsymyksestä johtuen polttamatta. 

Tapaninpäivänä käytiin kelekalla kattomassa aurinkoa Kukkuran päällä, korkialta sen näki juuri ja juuri horisonttirajan yläpuolella painumassa takaisin mailleen. Yritettiin myös sytytellä uudestaan kynttilöitä lumilyhtyihin, mutta plussakelit ja vesisaje oli teheneet tehtävänsä ja lumilyhyt oli ikävä kyllä jo entisiä. Testikäytettiin myös meijän tuvan levitettävän sohovan nukkumisominaisuu'et ja nukuttiin retkeillen tuvan puolella. Sunnuntaina lämmitettiin leivinuunia, käytiin pyörähtämässä jo ihimisten ilimoillakin ja tehtiin jouluruokien sijasta pitsaa. Yhden lähes kylässä vietetyn yön jäläkeen uni maistui erityisen hyvältä omassa sängyssä. :D

Semmoiset joulunpyhät meillä! Nyt ajatukset on jo kovasti orientoituneet uuteen vuoteen, vaikka hetken voi vielä joulussa viivähtääkin. Taijankin tässä hiukan ruveta touhuilemaan. Ennen sitä kuitenkin pakko lähtiä hieman koiran kanssa jäävyttämään nokkaa pihalle, jossa pakkaslukemat on päivän ja iltapäivän mittaan huikennelleet lähempänä kolomiakymmentä. Palataan taas!

Lumilyhtyjä

En tiijä nappaako aihe sen kummemmin kellekään, mutta aattelin kuitenki jakaa teille ajatuksia vähän tuosta aloittelijan heleposta lumirakentamisesta, eli lumilyhtyjen tekemisestä sankolla. Homma on meleko simppeliä ja periaate on tuttu kaikille lapsuu'esta, eli jos oot joskus väkertäny hiekkakakkuja, osaat taatusti tehä näitä lumilyhtyjäkin.

Välineiksi tarvitaan sankkoja tai muita muovisia astioita, lapio, jonkinlainen muoviputken pätkä ja terveet jalat sekä käjet. Jos haluaa helepottaa omaa työtä, kannattaa valita mielellään mahollisimman samankokoiset astiat ja olisi hyvä, jos sankko olisi sellainen tasapaksu, eikä tuommonen hieman alaspäin kapeneva niinkö minulla. Tuo muovinen roskakori taas sopii lyhtyhommiin vallan mainosti muotonsa vuoksi, sen avulla lyhdystä tulee nimittäin kivasti alhaalta leveämpi ja ylhäältä kapeampi. Muoviputken avulla taas lyhtyyn saadaan tila kynttilälle. Muoviputken tulee siis olla halkaisijaltaan sen verran suuri, että sen jättämään aukkoon mahtuu kynttilä ja sen verran pitkä, että putken poistaminen valmiiksi tampatusta lyhdystä onnistuu (eli mielellään yli astian reunan). Sitten raaka-aineeksi tarvitaan tietysti lunta. Hyvä ilma näitten tekemiseen on muutama pakkasaste, jolloin lumi ei ole erityisen kosteaa, vaan sellaista irtonaista pakkaslunta (nuoskalumesta en ole koskaan kokeillut tehä, mutta veikkaan, että sen tiivistäminen saattaisi olla aika hankalaa ja lyhdystä tulisi varmaan meleko painava, toki se sitten jäätyessään olisi varmasti kestävä, epäilen myös että nuoskalumilyhdyn saaminen sankosta irti voisi olla haasteellista).

Kaikista helpoin on tietysti tehä yksi yksittäinen lyhty johonkin paikkaan, kuten minulla tässä esimerkiksi kaivon kannella. Otetaan siis tuo muovinen roskaämpäri sekä muoviputki, laitetaan muoviputki keskelle roskaämpäriä ja aletaan täyttää putken ympäriltä lumella. Laita lunta putken ympärille (ei putken sisään) ja tiivistä sitä käsillä painamalla mahdollisimman tiiviiksi. Putkea tarvitsee pitää aluksi toisella käjellä paikallaan, kunnes saat ympärille sen verran lunta, että se pysyy oikeassa kohtaa lumen tuella. Kun olet tiivistänyt ensimmäisen satsin, lisää lunta ja painele taas tiiviiksi (pakkaslumi muljuaa jonkun verran aina astian sisällä etenkin aluksi, joten ei kannata jumittaa tuhottoman kauaksi aikaa tamppaamaan yhtä satsia). Jatka näin, kunnes astia on piripintaan täynnä lunta ja painelemalla lumen pinta ei enää painu astian reunaa alemmaksi. Irrota varovasti putki, nosta astia ja kumoa haluamaasi paikkaan. Tässä vaiheessa astiaa tarvitsee yleensä taputella tai kopautella hieman, jotta lyhty lähtee irtoamaan, mutta turhan väkivallan käyttöä on syytä välttää, ettei lyhty hajoa. Kun lyhty irtoaa muovista, nosta astia pois ja tadaa, sinulla on valamis lumilyhty. Tässä vaiheessa lyhtyyn ei kannate pahemmin koskia (hajoamisvaara), vaan sen on hyvä antaa kovettua esimerkiksi yön yli. Kovetuttuaan lyhty on käyttövalmis! 

Hieman epäilen vielä tuota oman muoviputkeni halkaisijan riittävyyttä, sillä jos lyhdyn seinämät on liian paksut, ei kynttilä näy kunnolla lyhdyn sisältä. Toki se varmasti palaessaan kyllä sulattaa seinämiä ohuemmaksi. Mutta sempä näkee sitten ko testaan! Ja vaihtelua väreihin näihin lyhtyihin saa tietysti varioimalla sitä, minkä värisen kynttilän sisälle laittaa palamaan. Tavallisia lyhtykynttilöitä saa ainakin punakuorisina. Mutta tietysti jos haluaa lyhtyjä kaikissa sateenkaaren väreissä, niin silloin täytyy siirtyä elintarvikeväreillä värjättyyn jäälyhtyyn.

korkeampi lyhty

kenollaan olevat testiversiot

Tällainen yksi matala lyhty hukkuu kuitenkin heleposti lumihankeen, etenkin jos tekemisen jäläkeen sataa kovasti palijon lunta. Hommaan voikin lisätä haastetta tekemällä esimerkiksi hieman korkeampia lyhtyjä. Se onnistuu tekemällä useamman kakun päällekäin. Alemmat kakut tehdään tällöin tietysti iliman muoviputkea ja rikkoutusmisriskiä vähentää, jos tekee yhen kerroksen kerrallaan ja antaa kovettua välissä (eli siis näissä lyhdyissä olen ensin tehenyt pohojapalan, sitten seuraavana päivänä toisen kerroksen ja viimeisenä lyhtyosan). Pohjapalojen tamppaamisessa kannattaa hyödyntää jalakoja, jos jalaka vain suinkin mahtuu kenkineen päivineen sankkoon. Näistä kuvista huomaa hyvin, miksi sankon olisi hyvä olla tasapaksu ja eri astioiden samanpaksuisia, sillä päällekäin pinoaminen on huomattavasti helepompaa ja siistimmän näköistä silloin. Jos samankokoisia astioita ei kuitenkaan löy'y, ei hätä ole tämännäköinen. Kun lyhdyt ovat kovettuneet, niitä voi jonkin verran hioa ja fiksailla. Apuvälineeksi kelepaa jokin suht terävä työkalu (esim. puukko). Tässä hommassa täytyy kuitenkin olla varovainen, ettei tule rouhaisseeksi liikaa ja riko lyhtyä. Tietysti net voi jättää myös tuollaiseksi, en ole vielä päättänyt, jaksanko ite alakaa fiksailemaan.

Ylemmässä kuvassa kaksi pohjapalasta on tehty mustalla sankolla, alemmassa kaikki palat sinisellä roskaämpärillä. Etenkin tuolla roskaämpärillä paloja päällekäin pinotessa niitä oli hankala saaha suoraan (minkä kuvasta kyllä huomaakin). Olisi hyvä, että lyhdyn saisi tehtyä mahollisimman suoraan, sillä valamiiksi hieman kenollaan oleva lyhty saattaa kaatua, etenkin jos tulee hieman lämpimämpi keli. 

taistelutanner, koira oli hieman kyseenalainen kaveri tässä hommassa :D

Ite totesinkin siis, että parempi tehä kaksi pohojapalaa mustalla sankolla ja sitten lyhtyosa päälle roskaämpärillä. Ja tässä siis meikäläisen lyhtyprojektia, tien varsi täyteen lyhtyjä. Pimiässä ko alotin, tuli lyhdyt aika lyhyelle etäisyy'elle toisistaan ja aloinkin miettiä, että josko sittenkin ottaisi joka toisen tuolta välistä pois. :D Hukkaan nämät lyhyt eivät kuitenkaan mene, sillä lyhdyn voi sahata tyvestä katki ja siirtää toiseen paikkaan, eli vaikkapa tien toiselle puolelle. Hommaan on olemassa varta vasten kehitettyjä välineitä, mutta uskoisin, että onnistuu ihan tavallisellakin sahalla. Tosin tietysti nuitten jo valamiitten kohalla täytyy olla hieman tarkempi siirrellessä ko pienempien palasten, eli saapa nähä jaksanko alakaa näkemään sitä vaivaa. Etenkin ko tien toisella puolella lyhdyt ovat vaarassa jäähä aurauslumen alle. Mutta samaa periaatetta soveltaen palasia voi siis kovetella yksittäisinä jossain tasaisella alustalla ja irrottaa sitten kovettuneina ja siirtää haluamaansa paikkaan. Sen osan, minkä sisään kynttilä tulee, siirtely on tietysti aina riskaabelimpaa, koska hajoamisriski on onton keskustan vuoksi suurempi, mutta kokonaisten palasten liikuttelu onnistuu kyllä. Paloistahan voi halutessaan rakentaa vaikkapa jonkinlaisen lumimajan, jos on lapsia, tai riittävästi lapsenmielisyyttä. :D

Jos taidot riittää, voi tällä tamppausperiaatteella kovettaa itselleen lumipylvään, josta voi sitten lähteä veistelemään jotain. Jos tarvitsee veistämistä varten isomman yhtenäisen lumipalkin, voi isompia muotteja rakentaa esimerkiksi vanerista (tms. materiaalista, jossa on riittävän liukas pinta, että muotin saa irtoamaan). Meikäläiselle on kuitenkin toistaiseksi ollut ihan tarpeeksi haastetta näissä lyhdyissäkin. 

Vaikeaa tämä lyhtyjen tekeminen ei kuitenkaan ole, eli rohkeasti vaan kokeilemaan, jos piha kaipaa talvista piristystä lyhtyjen muodossa. :)