lauantai 18. kesäkuuta 2016

Lomalla viimeinkin

Pahoittelut kliseisestä otsikosta, nyt ei vaan jotenkin tullut mitään muuta mieleen. Ajattelin sittenkin runoilla hieman loman merkityksestä ihimiselle ja samalla esitellä täälläkin, miten ihana vuojenaika Suomen kesä oikeen onkaan.Vaikka tällä hetkellä tuleekin taivaan täydeltä vettä.

Eilen oli viimeinen työpäivä ennen tätä minun minilomaa ja voin sanoa, että kotiin päästessä alako vahvasti tuntua siltä, että pieni katkos tulee todella tarpeeseen. Oli jotenkin niin nuutunut ja väsynyt olo ja silti samaan aikaan pää rullasi ylikierroksilla tuhatta ja sataa, eikä jotenkin oikein osannut rauhottua ollenkaan. Posket ja leuatki tuntu olevan ihan jumissa kaikesta hampaitten kiristelystä ja erinäisistä syistä johtuvasta ressistä. En osannu eilisen päivän aikana rentoutua ollenkaan, eikä tämäkään päivä vielä ihan hirviän vahvasti ole sen asian tiimoilta mennyt. Toivottavasti suunta on kuitenkin ylöspäin. Jotenkin nukkuminenkin on tuntunu viime aikoina niin kauhian hankalalta, eikä se uni oo ollu ollenkaan semmosta virkistävää saati että ois aamulla heränny tyytyväisenä ja levänneenä. Ehkä tämä himpun verran pidempi tauko auttanee siihen.


Jaksoin sentään menneellä viikolla olla niin aikaansaava, että ostin meille yhen kesäkukankin. Enemmänkin ois teheny mieli, mutta päädyin siihen, että yksi amppeli riittänee nyt kuitenkin. Olisi ollut niin kauhia vaiva ruveta laittamaan enemmän ja oisi pitäny ostaa multaa ja ties mitä. Ja ko minua vaivaa nykyään tämä ainainen jaksamattomuus kaiken suhteen. En siis yrittänytkään kuvitella, että oisin ollu jaksamassa tai ehtimässä hoitaa niitä. Joten ei yhtä amppelia enempää tänä vuonna. Ehkä sitten ensi kesänä. 

Onneksi on tuota luonnon omaa kukkaloistoa kurjenpolvien, kulleroiden ja muitten luonnon kukkien kautta. Sinä iltana ko napsin nuita yllä olevia kuvia, tuntui etten vaan millään malta lopettaa ilta-auringossa kylypevän kurjenpolviniityn ihastelua. Tuota navetan takaosaa pitäisi hieman siistiä, mutta jotenkin tuntuu, etten ehkä raaski sittenkään hävittää tuota niittyä tuolta minnekään, vaikka joskus semmosta aattelinkin. On se niin kaunis aina näin alkukesästä. Kun vielä olisi enemmän aikaa ihastella näitä kauniita kesäiltoja!

Kyllä kesällä pitäisi saaha olla riittävästi lomalla. On se niin poikkeuksellinen ja upea vuojenaika. Toisaalta niin on kyllä syksy, talavi ja kevätkin. :D Syksyn pimenevät illat, ruska, talaven pimeys ja kotiin käpertymisen ihanuus, kevään lisääntyvä valo ja kutsuvat keväthanget sekä -jäät... Pitäisi saaha viettää riittävästi lomaa ripoteltuna kaikille vuojenajoille!  

Tai ehkä pitäisi pyrkiä taas siihen lottovoittajien koulutusohojelmaan. Oisi ainaki aikaa ja rahaa tehä kaikkea mitä haluaa.

Tänäänkin sain kyllä kutsun saunomaan ja viettämään aikaa ihanassa seurassa, mutta vajaa kaheensaan kilsan lenkki autolla saunomaan ja takasin alako vaan yksinkertasesti tuntumaan liialta tälle päivälle, niin oli pakko passata. Ehkä tämä vesisateen kuuntelu omissa oloissa tekee ihan hyvää kans.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!