Pääsiäispäivän ehtoota kaikille. Minulla sujahti tämä pääsiäinen niin mukavasti ulukoilun ja kotoilun merkeissä, että en kyllä uharannut ajatustakaan tietokoneen ääressä napottamiselle ennenkö vasta nyt. Ko tuli muutenki napotettua ja naputeltua muutama tunti vähän toisenlaisten asioitten merkeissä.
Mitäs se pääsiäinen on sitten ollut. Lasken sen loppuneeksi jo, vaikka huomennahan on vielä ihan pääsiäinen, muttako joutuu tuosta siipasta aina luopumaan (saakelin vuorotyöt) niin siihen se pyhien fiilistelykin vähän loppuu. Toivottavasti huomenna ei ole ihan törkiän hyvä ulukoilukeli, tai saatatte löytää minut yksinäni pilikiltä jostain. No, saatatte löytää toki muutenkin.
Mutta siihen pääsiäisen sisältöön siis vielä. Yksinkertaisimmillaan se on ollut kelekkailua, pilikkimistä, eväitä, varpaitten palelua ja villasukkia, punaisia poskia, hyvää ruokaa ja maittavia unia. Syötiin blinejä, koska net ei oo suinkaan vaan laskiaisruokaa, paistettiin kinkku, koska kyllä pääsiäisenä voi tuoksua myös jouluaatolle, paistettiin pihivit ja oikastiin kaupan valamiilla valakosipuliperunoilla, koska joskus on tärkiämpää syyä eikä niinkään valamistaa ruokaa ja laitettiin tipua uuniin, eikä koristeeksi ruohon sekaan. Kyllä on maha pullollaan ja mieli mukava. Vaikka tänään tämän päivän vähän pilasikin tuo naurettava pelleilly nimeltä kellojen siirtely. Ihana herätä levänneenä aamulla kaheksalta, mutta vähemmän mukavaa todeta, että ei ku ai niin, sehän onkin kello jo yheksän.
Tietää, että on koko viikko nukkumisien suhteen pilassa ko mennään tämmösiä pölijyyksiä tekemään.
En nyt millään pysy aiheessa. Syytän siitäkin tuota kellojen siirtämistä. Tosiaan, ankarasti pilikittiin, mutta täytyy tunnustaa, että saaliiksi päätyi yksi vaivainen ahaven. Ja sekin siipalle vasta tänään ankaran nelijän päivän pilikkiputken päätteeksi. Ei ollu kai syönnillään. Tai pilikkijöitten taijot ruosteessa. No, oli miten oli, onneksi sinne pilikille ei lähetä pelekän saaliin perässä, vaan omaa osaansa näyttelevät myös luonnon rauha, mukavat maisemat ja ulukoilukelit. Paitsi ettei nyt ollu niin niissä keleissäkään kehumista, ajoittain paistoi aurinko mutta välillä rätkytti räntää ja hetkittäin tuulikin tuiversi meleko kylymästi. Johtuen ei-niin-hienoista kevätilimoista jäi kuvatki meleko vähäisiksi. Kehtaa kuvata sormien paleltumisen uhalla ko räntää leijailee silimälasit täyteen.
Mutta en minä valita, mukavaa oli. Vaikka semmosta patenttia en oo vielä keksinykään, että miten net varpaat sais piettyä lämpiminä.
Päivän ko pyörii tuolla ulukoilimassa niin alakaa illasta ruuan ja saunan päälle meleko pikasesti ramasta. Ja sitten sitä nukkuu varsin hyvää unta ja herää mukavan pirtiänä. Tosin illalla ei kovin seurallinen jaksa olla, saatikka mitään elokuvaa saa katottua loppuun. Tänään ei tosin enää ramase, koska ulukoilu oli aikataulusyistä johtuen vähän vähäisempää ja on nuot kellotki sekasin. Siinä mielessä armeliasta, että huomennakin saa nukkua vielä "pitkään" ja herätä iliman kelloa.
Kyllä tällaiset pyhät ja mahollisuu'et latailla akkuja on ihimisen jaksamisen kannalta hirviän tärkeitä.
Mutta nyt minä aijon vielä irrottaa hieman iloa tästä pääsiäisestä ja ehkäpä mönkiä kirjan kanssa sänkyyn. Tekisi mieli ottaa kuivaalihaa evääksi kauhian yöjanotuksenkin uhalla, mutta ehkä säästän sen napostelun kuitenkin huomiseen.
Kivat pääsiäisen jatkot!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!