keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Valittuja paloja Talosta, osa 3

Luvassa toistaiseksi viiminen osa, nimittäin yläkerta olohuoneen osalta. Olohuone on sekin kyllä vielä varsin sekaisin, mutta jotain pientä näytettävää täälläkin on jo. Kuitenkin. Lisää kuvia lupaan heti, jahka saan paikkoja parempaan järjestykseen. Sama koskee myös yläkerran kamaria, josta ei nyt tosiaan vielä ole mitään näytettävää. :D



Tässäpä näkymää portaista yläkertaan päin. Seinät on tosiaan keltaset, mikä äkkiseltään kuulosti vähän hassulta meikäläisen korvaan, mutta ei oikiastaan ookaan yhtään huono juttu. Katossa on jätetty palakit näkyville, mistä tykkään tosi palijon. Tämä yläkerta onki tumman ja vaalian jännä liitto. Vino katto jakaa yleensä ihimisten mielipiteitä, minusta se on aivan ihana, tosin olenkin sen verran kääpiö, ettei matalampi katto hirviästi haittaa. Yläkerrassa värimaailmassa jatkuu samassa hengessä ko alahaallakin, tosin täällä enemmän siniseen painottuen. Koivikko-verho on löytänyt kodin täältä, samoin ihana sini-viher-musta -räsymatto.


Tälle matolle ei voi minun mielestäni antaa liikaa näkyvyyttä, sillä se on yksinkertaisesti aivan ihana! Yläkerran värimaailma noudatteleekin pitkälti tämän maton värejä. Vasten valakosta lautalattiaa se pääsee oikeuksiinsa.


Portaitten yläpäästä löytyy ovi vessaan, jonne emme tällä kertaa kurkkaa, koska oven takaa löytyy hyvin keskeneräinen vessa ja se toimiikin lähinnä sekalaisen tavaran varastona. Mutta joskus kurkkaamme vielä ja sillon veski on toivottavasti valamis! Ovi on kuitenki hieno ja wc-kylttikin (löytyivät Motonetin "sisustusosastolta", kuten olen tainnut jo mainitakin) on jo optimistina paikallaan. Pönttöä ei kuitenkaan sovi vielä käyttää. :D


Jos otetaan vielä tarkempi zoomaus nuihin kukkasiin (isompi on Vesa ja pienempi Jarmo, no, koska Vesa ei tajuu ja Jarmo on muuten vaan hönö). Hekin muuttivat onnekkaina tässä uusiin astioihin ja myöhäinen mullanvaihto ei tuntunut näitäkään herroja haittaavaan. Vesalla alla on varastosta löy'etty vanaha emaliastia ja Jarmo saa tasoitusta pituuteen lypsyjakkaran päällä. Lypsyjakkara löytyi navetan vanahasta maitohuoneesta (jossa aarteet epäilemättä edelleen oottavat löytäjäänsä) ja valehtelematta kuurasin siitä ensin höyrypesurilla ja sitten ihimepesuaineella irti lehemänpaskat ja vanahat maijon jäämät. :D Mutta puhasta tuli! Lopuksi suihkuttelin tämänkin vielä etikka-vesiseoksella, että viimisetkin tuoksut menneeltä ajalta haihtuivat (navetan henkeä ei tosiaan kaivata sisälle missään muussa muodossa, etenkään hajuina). Lypsyjakkara on sympaattisen kotikutoisen näkönen ja vähän vinksallaan ja muistuttaa toisaalta menneestä ajasta, ko tämänkin talon pihapiiriä on vielä asuttaneet lehemät. 



Sen verran ollaan yläkerrassa saatu nauloja seinään, että ajan voi tarkistaa kellosta ja perhekuvat on esillä. Mielestäni valitsin meistä kaikista kolomesta varsin edustavat otokset. Suunnitelmia olis kovasti, millä seiniä vois täyttää (niinkö alakerrassakin toki), mutta muutamat ajatukset vaatinee joko parempaa rahatilannetta tai hyvää tarjousta. Net antanevat siis vielä oottaa ittiään. Alakertaan oisi suunnitteilla yksi juttu, mikä ei vaatine kauhiasti rahaa, mutta aikaa, viitseliäisyyttä ja aivotyötä senkin eestä. Eli se on syystä vielä ajatuksen asteella.



Yläkerrasta löytyy tosiaan erilaisia sinisiä tekstiilien muodossa. Juu, tiijän, pöytäliina on vielä silittämättä. Tämä pikkupurkin vielä kovin pieni veijari on nimeltään muuten Jukkis. Jukkis kattelee pikkuikkunasta ulos, johon pitäisi kehitellä jonkinlaista verhoa/näkösuojaa. Ideoita otetaan vastaan! Helepoin vaihtoehto lienee kuminauhalla pingotettava pikkuverho jostain osittain läpinäkyvästä kankaasta. Kattellaan. Tämäkin matto on kotiutettu äitin varastosta. Oottelee vielä kavereita ja oikiaa järjestystä.



Tässä vielä vähän yläkerran tunnelmavalaistuksesta. "Oikiaa" lamppua ei minun mielestäni oikiastaan tarvitse ees käyttää ollenkaan, koska nämät leditkin valaisevat ihan riittävästi. Ja ai niin, piippuun kiinnitettiin meisin hattukokoelma. Muuri ittessään on kyllä jo melekonen taideteos, eikä palijon muuta kaipaa.  


Loppukevennyksenä vielä näkymä portaitten yläpäästä alakertaan, karvainen sisustuselementti! :) Siinäpä kaikki tällä hetkellä näyttämisen arvoinen pähkinänkuoressa. Palataan sisustusteemoissa heti ko on jotaki uutta näytettävää! Ja tosiaan sen verran pitää vielä kehua, että muuton yhtey'essä ei olla taijettu ostaa mitään muuta uutta ko siivousvehkeitä, säilytyslaatikoita ja kahet verhotangot sekä käytetty keittiön pöytä. Muutenkin ainua uusi huonekalu, joka on tätä huushollia varten rahalla hankittu on tuo alakerran puusohova ja koiran häkki. Ja siippa tietysti osti työkaverin vanahat kotiteatterivehkeet. Loput uu'et jutut onki saatua ja kierrätyskamaa. 

Semmosta! Löytyykö ruudun takaa muita vanahojen talojen faneja?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!