sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Sunnuntain luontohetki

Haa, katsokaa mitä onnistuin tänään ikuistamaan kameralla! Pahoittelut tosin hieman pimeistä kuvista, valo alakaa tässä vaiheessa päivää olla jo meleko vähäistä. Lumi ei sentään kaikki kaikonnut eilisen vesisateen myötä, vaan jossain vaiheessa yötä saje oli sentään vaihtunut lumeksi.




Kyllä! Sen sinitiaisen, joka meijän lintulau'alla aina silloin tällöin vierailee. Nyt ko näitä kuvia kattoo, niin ei ole kyllä epäilystäkään, etteikö se olisi sinitiainen, varsinkin ko vertaa nuihin vieressä oleviin talitiaisiin. Kävin tänään lisäämässä tuonne ruokintapaikalle kauralyhteen, jonka ainakin tiaiset tuntuivat ottavan heti omaksi. 

Ja loppuun vielä tämmönen kevennys ja kuva ihan normaalista päivästä meilläpäin; joulupukin porot oli vissiin vähän eksyksissä ja oikoivat pellon poikki oikiaa suuntaa ettiessään... 


Menivät kaikki nuin kolomekymmentä tällä kertaa niin ripeästi peräkanaa pellon poikki, joten normaalin häätämisen sijasta keskityin tällä kertaa vaan valokuvaamaan. Yhtään jos yrittävät jäähä tuohon pihapiiriin evästämään minun nähteni niin saavat kyllä lähöt. 

3 kommenttia:

  1. Terve! Näitä sun kirjoituksia on kiva lukea,samalla kylällä asun niinko sie niin mukava lukea ja nähä kuvia vaikka päivittäin toki itsekin näen tätä kylää:D Sullon tosi kiva murre muuten ja kirjoitat usiammin ko kerran vuojesa;D toivottavasti jatkat kirjottamista lukijoita on varmasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun jätit kommentin ja kiitos kauniista sanoista! Kaippa tuo murre on ihan sallalaista syntyperää, tarkotuksella yritän vaalia sitä, vaikka monia hienoja murresanoja ei niin tule enää muistettua ja käytettyä. Lappilaiset murteet on muutenki kivoja, ko kuulostaa, että lappilaisella ei oo raatatessa mihinkään kiire :) Kerran eräs tuusulalainen tyvär totesi Sallan vierailulla, että jännä ko he yrittävät lyhentää kaikki sanat mahollisimman tiiviiseen pakettiin ja met lisäämmä melekeen kaikkiin sanoihin ylimäärästä. Totesimma siinä, että meillä ei ole täällä päin kiire mihinkään. :D Kyllä minä oon aatellu kirjotella niin kauan ko juttua ja kiinnostusta riittää, toistaiseksi ei oo vähenemisen merkkejä havaittavissa ko on tämmönen luonne, että tykkään olla pienestä ilonen (niinkö nyt vaikka yhestä sinitiaisesta lintulau'alla :D). Ja ohan tämä sen verta komia kylä ja ko tähän huusholliin oon emännöimään päässy, niin mukava sitä on muillekin jakaa elämän pieniä ja suuria iloja.

      Poista
  2. Niin justiin :) On tää komia kylä eisiinä! Ilonen että saa asua tässä eikä esim tuolla keskelä sallan kylää. Se on hyvä se että ossaapi pienistä asioista olla ilonen! :D

    VastaaPoista

Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!