maanantai 8. tammikuuta 2018

Rakkautta ensi silmäyksellä

Nyt se sitten tapahtui. Vastaani käveli (Avotakan sivuilla, kuinkas muutenkaan) ensimmäinen design-huonekalu, joka herätti tuon-minä-haluan-ääää -tunteen.

Nimittäin Carl-Gustaf Hiort af Örnäsin Studio-sohva vuodelta 1954. Awwww. Olen rakastunut ja asettelen jo kyseistä kaunotarta mielessäni joko ylä- tai alakertaan. Esteeksi muodostuu lähinnä hinta (kuinkas muutenkaan).

Olenkin jo odotellut, että koska jokin klassikkohuonekalu alakaisi puhutella meikää, sillä aiemmin sydämensykähyksiä on aiheuttanu lähinna design-lamput (joista olenkin ajatellut jossain vaiheessa raatailla täälläkin). Tai ehkä String-hyllyt joo, mutta niitä näkee niin palijon joka paikassa, että ihan periaatteesta ei. Mutta ei siitä kyllä ole epäilystäkään, että 50-luku on se meikän vuosikymmen.

Pitäisi vissiin perustaa säästötili ja alakaa säästää näitä kalliita rakkauksia varten.

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Reikä seinässä

Remppakuulumisia! Täällä alakaa näyttää jo siltä, että kyllä tästä vielä asuinkeleponen huusholli tulee. Siippa teki reiän tuvan seinään ennen joulua (muistanette sen ihanan paperipömpelin) ja joulun ajan annettiin sen piileskellä vielä paperin takana ja kulijettiin vanahaa reittiä kodinhoitohuoneen läpi.

Pyhien jäläkeen siippa avasi aukon, taiteili askelman siihen (uusi osa on hieman eri tasossa kuin vanaha puoli), asetti villat khh/kuivaushuoneen ja käytävän väliseen seinään kunnolla ja siirtyi vanahan oviaukon sulukemiseen irrottamalla aukosta oven ja karmit (oven eristeenä oli by the way mm. sukkahousut...). Kodinhoitohuone ja kuivaushuone alakaa olla sillä mallilla, että kohta päästään kosteuseristämään ja sitten laatoittamaan kun levytkin on nyt seinässä. Pölyävät hommat vaan alta pois ensin. Onpa se siippa sähköasennuksiakin ehtinyt alotella.

Tuosta oven irroitusoperaatiosta sain ite kimmokkeen ruveta miettimään saunan pukkarin tapettiasiaa. Koivutapetti oli tosiaan siihen ajatuksena, jos muistatte, ja koska kävi niin ikävästi, ettei suunnittelemaani tapettia enää valamistettukaan, löytyi tilalle vaan "huonoja" vaihtoehtoja ja jätin koko tapettiasiaan silloin hautumaan. Tämä kannatti, koska nyt ko otin ittiäni niskasta kiinni tarkoituksenani saattaa tapettiasia päätökseen, hiffasin aikani googlailtuani että myös Ebay on olemassa ja kappas, sieltähän saa sitä haluamaani tapettia ja vielä huokeaan hintaan! Muut vaihtoehot olisivat olleet joko älyttömän kalliita tai sitten ei niin mieleisiä ja silti hintavampia kuin tuo tapetti.

Loppu hyvin, kaikki hyvin! Nähtäväksi jää, minkälaista tapettia sieltä sitten tulee, mutta hinta oli sen verran edullinen, että ei harmita ostaa tilalle jotain toista jos homma olisikin jostain syystä katastrofi. Se vanaha kylymän eteisen ovi olisi muuten ajatuksena siirtää tuohon eteisen ja käytävän väliseen aukkoon. Välioviasia onkin tässä ollut myös hieman pohdinnan alla itselläni, mutta eiköhän sekin ratkia sitten ko sen aika on.

Muuten rempan osalta meikä tekee lähinnä ajatustyötä ja sitäkin koskien vain sisustuksellisia asioita. :D

Semmosta! Nyt siirrän ajatustyöni kohti lounasaikaa, peruna-porkkanasosetta ja lumitöitä.

lauantai 6. tammikuuta 2018

Uusia vuosia

Niin se vain hurahti tuo joulu taas ja kerran (meillä oli ihanaa, kiitos kysymästä) ja ehti vuosikin vaihtua toiseen. Meillä niinkin hurjissa merkeissä kuin nukkuen.

Jouluna oli tupa rauhoitettu remonttihommista ja tunnelma sees. Mitään ihimeempää ei tehty, mutta syötiin hyvin, nautittiin ja oltiin. Siipalta sain lahajaksi maailman hienoimman rannekellon. Lopusta löydettävissä kuvapläjäys joulutunnelmasta (koska älytön älyluuri).

Nyt pitäisi taas raivata joulu pois, mutta saa nähä koska sitä saa aikaseksi kun kämpässä on taas jälleen joku (kotitonttu ehkä?) räjäyttänyt pommin. Koska hyvä tarjous, meille muutti pyhien päätteeksi uusi jääkaappi ja nyt tuvassa seisoo rinnakkain sitten kaksi. Siippa ei ehtinyt kuskata vanahaa vielä pois. (Erikoista muuten miten sitä voi ihiminen täyskorkiasta jääviileäkaapista, joka syö aivan kivutta ruokaostokset sisäänsä, olla niin onnellinen. Kait sitä on tullu vanahaksi ko tekee mieli avata jääkaapin ovi ihan avaamisen ilosta, ees syömättä mitään.) Lisäksi on yleensä vaan kaoottista. Joulunistinä en myöskään haluaisi luopua ihanan lämpimästä joulutunnelmasta, mutta pakko kait se on. Ainaki koristeet eka, jos sitä tekstiilit sitten myöhemmin, pitäisi nähkääs löytää pirttiin jostain matto. Tai mattoja.

Miksihän sitä aina tarvii niin hirviästi kaikkea...

No mutta, remppa etenee taas joulutauon jäläkeen hiljalleen, mikä laittaa meikäläisen kihisemään (kait se joskus on valamis?), mutta remppajuttuja sitten omana osanaan. Nyt vielä lopuksi niitä joulun tunnelmakuvia: