Jep, otsikko sen kertookin, eli meillä sataa täällä näin lauantai-illan kunniaksi täyttä häkää vettä ja mittari on lämmön puolella. Voitte arvata, miltä meikäläisen hyvissä ajoin aloitettu lumilyhtyprojekti pihalla näyttää... On tuurissaan, säästyykö ees yhtään lunta tämän pari päivää jatkuneen lämpöaallon kynsistä.
Huoh.
Noh, sinnikkäästi täällä juon glögiä ja äsken ripottelin hieman lisää joulukoristeita paikoilleen, vaikka lumihiutaleitten kiinnittäminen tuntuikin hieman toivottomalta tässä kelissä. Kyllä se joulu sieltä tulee, halusi ilimat sitä tai ei. Tämmöisinä päivinä iskee kyllä melekonen kaiho sinne lapsuu'en jouluihin, koska kyllähän sitä ennen tähän aikaan vuojesta oli jo lunta ja pakkasta. Ei sitä lunta metritolokulla tartte olla, mutta semmonen pieni kerros (niinkö nyt jo ehti ollakin) ja sopiva pakkaskeli on omiaan virittämään mielen lähestyvän joulun tunnelmaan.
Toisin ko kuoleman liukkaat portaat, jäinen ja vesilätäkköjä täynnä oleva piha ja taivaalta vihimova vesisaje. Kelejä uhumaten käytiin kuitenkin tänään vähän valosan aikaan ulukoiluttamassa okkelia pieni lenkki uimarannalle ja takaisin. Kelekkailusää on asennekysymys. :D No, okkelilla ei välttämättä palijon tuota pijempiä reissuja ees tehä, on se sen verran kelekkavanahus jo (kerran lähettiin sillä makkaranpaistoreissulle ja oli vähän jännässään, että päästäänkö takasin vai pitääkö kävellä, ko vanahus alako oikutella :D). Saapa nähä onko ensi viikonloppuna ees lunta missä kelekkailla, sillä ajatuksena oli lähtiä kuusenhakureissulle (ei kylläkään okkelilla, vaan lynksillä). Voipi olla, että joutuupi valitsemaan jonkin toisen menopelin, ainaki jos tuota tämän hetken säätä on uskominen.
Kuusen hakemista ootan kyllä jo ihan malttamattomana, sillä eilen hain postista paketin, joka sisälsi palloja kuuseen ja kuusenalusmaton. Melekeen ei ees malttais oottaa sitä, että pääsee ripustelemaan koristeita kuusen oksille. Muutenkin mielessä pyörii vaan piparit ja joulutortut sekä kaikki muut kokkailut ja leipomiset, eikä jaksaisi keskittää ajatuksia mihinkään normaalielämään sitten ollenkaan.
Vaikka kyllä sitä tuossa arkisessa, ihan normaalissakin elämässä on tapahtunut taas kaikkea kivaa. Meillä on esimerkiksi nyt vihdoinkin kellarin ovi paikoillaan ja kellarissa pottuja (kotikyläläistä puikulaa, vaihdannaistalous on kivaa) ja leivinuuniin uusi hiilikola (siippa askarteli). Sitten ko vielä uuniharjan ja lyhytvartisen pelekan saisi jostakin, voisi alakaa harkita rieskan leipomista.
Mutta nyt taijan pistää saunan lämpiämään ja sitä ootellessa alakaa rustata jouluvihkoa. Nappasin eräältä työkaverilta loistokkaan idean vihkosta, johon on koottu kaikki joulun kannalta oleellinen (hyvät joulureseptit ja niin edelleen) ja pakko kyllä alakaa iteki vähän kirjotella sellaista vihkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!