Sunnuntain kokkailuja

Kylläpä taas sää suosii meitä, ei voi muuta sanoa. Sataa toista päivää putkeen vettä ja näin koiranomistajana alakaa jokseenki raivostuttaa tuo jatkuva saje. Lenkillä käyminen on sinänsä ihan ok ko on tamineet, jokka piettää vettä, joskaan ei nautinto. Ärsytystä aiheuttaa eniten se koiran jatkuva kuuraaminen, vaikka kävisit vaan pyörähtämässä ulukona, on koira heti ihan märkä ja rapanen. Asiaa ei yhtään helepota tuo meijän aivan liian pieni eteinen, jonka matto on nyt jatkuvasti märkä, valokatkasija aivan idioottimaisessa paikassa ja tunnelma vähintäänkin trooppinen ja märältä koiralta haiseva. Ulukoilutamineet ei kuivu, vaikka patteri pöhisee täysillä. 

Vähän olin kyllä raivona sen sisälle kantautuvan lumenki kanssa, mietin, että oliko tämä viime talavenaki näin tuskaa mutta sitten muistin, ettei viime "talavena" ollut lunta. Joten ei. 

No mutta, koska ilima on mitä hirvein, ajattelin jakaa teille sunnuntain piristykseksi loistavan arkiruokavinkin (tai kyllä tämä pyhänäkin menee, ainaki meisille). Oon nimittäin kokkaillu tänään makkara-tomaatti-pinaatti -vuokaa, joka on heleppo ja nopia tehä, mutta myös ihan sikahyvää. Sopii loistavasti pottumuusin kanssa, joskin meikäläinen syö tätä ihan semmosenaan myös ko en jaksanu alakaa itelleni värkätä muusia.

Oon tämän reseptin (tai ajatuksen siitä) poiminu jostain seittemän-kaheksankymmentäluvun tarkan markan säästöoppaasta, jossa neuvottiin tekemään arkiruokaa esimerkiksi edullisemmista sian osista ja makkarasta. Reseptiä en muistanu ottaa tarkkaan ylös, mutta muistan, että siinä laitettiin makkaraa, pinaattia ja tomaattia ja tältä pohojalta väsäsinkin sitten tämän reseptin, joka kuuluu yksinkertaisuuessaan näin:

Makkara-tomaatti-pinaatti -vuoka

paketti lenkkiä

pari tomaattia

pakastepinaattia

valkosipulinkynsi

sipuli

raastettua juustoa

basilikaa

chilijauhetta

mustapippuria

Sulata jäinen pinaatti ja valuta. Levitä pinaatti uunivuoan pohjalle ja pilko päälle lenkki. Pilko sipuli (voi jättää renkaiksi tai kuutioi'a, ihan oman maun mukaan) ja valkosipuli, heitä vuokaan makkaran päälle. Pilko tomaatit ja asettele vuokaan makkaran päälle. Mausta basilikalla, mustapippurilla ja ripauksella chilijauhetta. Viimeistele komeus juustoraasteella ja paista uunissa nuin 200 asteessa, kunnes juusto on sulanut ja hieman ruskistunut ja tomaatit pehmenneet. 

Ja on muuten hyvää. Vähän erilaista twistiä makkaraan, ko sitäki tulee aina sillon tällön laitettua ruoaksi kaikkien terveysintoilijoitten kauhuksi. Ja onhan tässä sitä paitsi perinteiseen uunimakkaraan verrattuna nuita rehujakin vähän enemmän mukana ja juuston voi valita kevyempänä jos tahtoo (meillä syyään tällä hetkellä Oltermannia, koska kaikki muu kyllästyttää :D). Vietin lauantaina meleko pitkän tovin suunnittelemalla "ruokalistaa", koska ollaan siipan kanssa siitä huonoja, että mennään aina kauppaan sillä ajatuksella, että ostetaan "ruokaa", eikä oikein osata suunnitella etukäteen mitä voitaisiin syyä. Usein tuleeki sitten veettyä sillä kanaa ja wokkivihanneksia/salaattia -linjalla, mikä alakaa pitemmän päälle tympiä. Listasinkin ylös kaikki mieleeni juolahtaneet ruokajutut, joita on ikinä kokkailtu/mitä tiijän ja aattelin lyyä net listat johonki näkyvälle paikalle. Loppuu se tuskailu, että mitäköhän voitaisiin syyä. 

Ja tuleepahan tehtyä enemmän semmosia perinteisiä kotiruokia, jokka tahtoo heleposti unohtua ko miettii tarjottavaa evästä. Minä nimittäin kaikenlaisen ruokasäätämisen jäläkeen uskon kasviksilla ja vihanneksillä ryyditetyn kotiruuan voimaan. Kokkasin koiralleki tänään kotievästä ko nappulat alakaa olla loppu, enkä jaksa lähtiä yksinäni hakemaan sitä 15 kilon säkkiä. Herra syö kyllä muutenkin kapuloitten lisukkeena kotiruuan jäämiä, kalaa, maitotuotteita, kananmunaa ja raakaa lihaa/luita, mutta nyt keittelin vielä kasvissosepuuron kermaviilin ja lihan lisäksi, pitää sillä jatkaa tuota evästä siihen asti, kunnes pääsee eläinkauppaan. Osan nakkasin pakkaseen, niin sieltä voi sitten heleposti ottaa aterian lisukkeeksi. Jos oisi hirviän aikaansaava, voisi tietysti tehä koiralle aikuisena kaikki eväät ite ja elättää se luitten lisäksi kotikokkailuilla, mutta vähän epäilen taipuvani edelleen valamiin nappulan heleppou'en eessä ja syöttäväni kotievästä vaan osittain. Eipä se toisaalta, uskon kyllä, että laadukas koiranruoka tehostettuna lisukkeilla ajaa asiansa. Ainut vaan, että se laadukkaampi eväs on suhteellisen kallista ja sitä on tuolla syrjäkylillä vähän hankala saaha. No, onneksi internetin ihimeellinen maailma on olemassa.

Mutta nyt muitten touhujen pariin, on huomenna harvinaislaatuisesti "vapaapäivä", mikä tekee ihan terää ja tulee tarpeeseen tämän kellojen siirron kanssa. Ollaan möhkäleen kanssa tänä aamuna herätty ihan kesäajassa vielä, ja tässä vaiheessa päivää alakaa tuntua siltä, että uni vois viijä voiton jo. Vielä en kuitenkaan aatellu luovuttaa, vaan parsia vähän sukkia. Omenapiirakkaaki aijoin leipoa, mutta unohin kananmunat kauppaan, niin sepä siitä sitten.

Hyviä viikon viimisiä hetkiä ja reipasta alakavaa uutta viikkoa! Vaikka sää näyttääki aika masentavalta ainaki alakuviikon osalta...