Mietteitä sotesta

Sunnuntain Lapin Kansassa (5/10/2014) oli mielestäni varsin mainio näkökuluma sote-uudistukseen ja Lappiin liittyen, kiitos maakuntajohtaja Mika Riipille siitä. Sen vuoksi aattelinkin hieman jakaa omia ajatuksiani aiheeseen liittyen. Mikään aiheen asiantuntija en ole, eikä minulla ole takataskussa mitään maatakaatavaa idistä, jolla hommat saataisiin pyörimään paremmin, mutta au'ompahan nyt kuitenki päätäni tästä(kin) aiheesta, koska pystyn siihen.

En varmaan tosiaankaan ole ainut ihiminen, joka seuraa tätä sote-keskustelua ja uudistuksen hahamottelua hieman pelokkain tuntein. Mitä se meijän kannalta sitten ihan aikuisten oikiasti tarkottaa? Sitä ei tunnu kukaan vielä tietävän, eikä selekokielellä tunnu mistään ees tietoa löytyvän. 

kuva täältä

Nappasin tähän kuvan nuista tulossa olevista sote-alueista ihan havainnollistaakseni tätä hommaa. Suomessa on joku saatanallinen vimma hakia yhtä mallia, jota voitaisiin sitten kivasti toteuttaa joka paikassa. Ihan kaunis ajatus, mutta miettikääpä nyt käytännön toteutusta. Jos vertaatte vaikka nuita HYKS-ERVAA ja OYS-ERVAA niin varmaan sokiaki näkee, että kokoero on aivan jäätävä. Meillä pohojoisessa on puoli Suomia yhtä ja samaa aluetta ja loput neidosta on jaettu nelijään osaan. 

Tämäkin pistäisi jo miettimään, puhumattakaan siitä, että jos aletaan verrata näitten alueitten sisältöä, on se ihan eri. Kyseessä on täysin erilaiset alueet väestöllisesti ja muutenkin. On Etelä-Suomen tiheään asuttu väestökeskittymä ja harvaanasuttu pohojonen. Välimatkat on ihan erit, julukinen liikenne aivan erilaista ja niin edelleen. Väkisinkin alakaa ihimetyttää, että miten helevetissä kahella tämmösellä täysin erilaisella alueella toteutetaan yhtä ja samaa mallia? Eikö huomattavasti järkevämpää olisi hakia mallia, joka toimii sillä omalla alueella, alueelliset erityistekijät huomioon ottaen?

Muttako ei, yritetään taas survoa kolomion muotosta palikkaa väkisin sisään pyöriästä aukosta. Jos ei se mahu, niin runnotaan vähän vasaralla, kyllä se siitä. Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu myös se, että päätöksiä ja uudistuksia työstää usein porukka, joka ei oikiasti tajua tekemästään hölökäsen pöläystäkään. Yksinkertaisella logiikalla asioista pitäisi päättää niitten, jokka asiasta jotain ymmärtävät ja joita suunnitelmat koskee, mutta eihän se niin mene. Kun on joku hienompi ihiminen siellä 900 kilometrin päässä sitä varten.

Soten myötä Lapin päätäntävalta uhkaa valua Ouluun. No anteeksi nyt vittu vaan, mutta mitä siellä ymmärretään siitä, mikä meillä on järkevää tai tarpeellista? Meikäläisen järkeen ei myöskään mahu se, miten tämä uudistus voi muka lisätä eri kuntien asukkaitten yhdenvertaisuutta palaveluitten suhteen. Kaikki saavat palaveluita tasavertaisen paskasti? Ko asut isossa kaupungissa, on kaikki hyvin, muulla ei niin väliä. Jotenki kummassa myös epäilyttää, että miten tämmösellä keskittämisajatuksella saahaan kuluja ja menoja leikattua. Ehkä siellä, missä jonkun palavelun leikkaaminen tarkoittaa sitä, että ihiminen kulukee tämän jäläkeen kolome kilometriä kauemmas hakemaan samaa palavelua. Ei siellä, missä palavelut uhkaa karata satojen kilometrien päähän. Ja etäpalaveluajatuksen olen valamis ostamaan heti, ko joku esittelee minulle toimivan ja oikiasti vuorovaikutuksellisen välineen, jolla kaksi ihimistä kommunikoi etänä niin, että kuva ei pätki ja ääni kuuluu, yhteys pelaa ja näin. Esimerkiksi videovälitteinen puheterapia kuulostaa meikästä meleko haasteelliselta toteuttaa. Työn laatu luultavasti kärsisi. Mutta ohan se paska palavelu kuitenki aina parempi ko ei palavelua ollenkaan? Miksi mennä tapaamaan psykologia paikan päälle, voihan sille kilauttaa puhelimella? Hammaslääkäri käy kerran viikossa, jos se aika ei passaa niin reipas tee-se-itse -mies poistaa kipiän hampaan ihan omatoimisesti?

Jotenkin hankala myös kuvitella, että Lapin pinta-alaltaan suuret, mutta väkiluvultaan pienet kunnat saisivat tässä sopassa ääntänsä kuuluville.

En tiijä, heittelen vaan ajatuksia ilimoille. Voinhan olla ihan väärässä, ko ajattelen, että omasta kunnasta pitäisi löytyä fyysinen toimipiste, josta löytyisi kaikki tarvittavat perusterveydenhuollon palavelut. Tarvittaessa sairaanhoito jalakaantuisi kotia. Pääsis lääkärille ja hamppilääkäriin, sairaanhoitajan tai terkkarin vastaanotolle, suuhygienistille. Tarvittaessa voisi tavata psykologia ja puheterapeuttia, saaha toiminta- tai fysioterapiaa. Ja niin edelleen. Koko porukka toimisi tiiminä, joka pystyy tarvittaessa tekemään moniammatillista yhteistyötä. Kynnys konsultoija toisen alan ammattilaista olisi matala. Jokainen ammattikunta voisi tehä yhteistyötä ja tarvittaessa hyötyä toisten osaamisesta, ko saman talon sisältä löytyy kaikkien alojen ammattilainen. Kunnan hoitsut, lääkärit, terapeutit ja muut oisi kärryillä oman kunnan asioista. Langat oisi käsissä.

Ei siinä kyllä kovin montaa ihimistä ehi päivän aikana tavata, jos pitää jostain pisteestä x, jonne palavelut ovat keskittyneet, lähtiä kiertelemään Lapin kairoja autolla ja ettimään niitä ihimisiä, jokka kyseistä palavelua tarttee.

Mitäs tässä sitten pieni ihiminen voi tehä? Ei vissiin palijon muuta, ko piettää peukut pystyssä ja toivoa, että meillä riittää ees jonku verran porukkaa, joka piettäisi sen verran meteliä ja myös huolen, ettei löy'etä ittiämme täysin järettömästä tilanteesta. Omaa sote-aluetta Lappiin ei vissiin voija saaha, ko se viis on nyt pyhä ja maaginen luku, mutta jospa voitaisiin saaha ees semmosia tärkeitä kirjauksia johonkin painavaan sanaan, että ei jäätäisi ihan paitsioon tässä puoli Suomineitoa käsittävässä alueessamme.

Loppuun heitän vielä tämmösen kuvan, joka tuli väistämättä mieleeni kyseisestä aiheesta.

en tiijä kenen hieno kuva alakujaan, itte nappasin täältä