Hieman lisää joulua

En tiijä mikä hirviä jouluinnostus minulla on nyt iskeny jo näin lokakuussa, sillä iltaisin tulee useammin ko kerran mietittyä joulukoristeita, -tekstiilejä ja muita. Toisaalta aloin aatella, että onhan jouluun enää se kaksi kuukautta ja koristelut kuitenkin saa aloittaa jo marraskuun lopulla, eli noin kuukau'en päästä, joten ihan hyvin voi jo miettiä tämmösiä. Varsinkin jos net tuovat lohtua tänne synkiän lokakuun keskelle. 

Vaikka tänään on kyllä ollut siinä mielessä ihana sunnuntai, ko sai tunnin lisää aikaa vuorokauteen, etenkin ko eilinen päivä meni hyvin pitkälti työpaikan maisemissa potilaan kanssa päivystykseen jonotellessa. Meillä on vesirokko. Kyllä. Siippa ei ole pentuna sairastanut vesirokkoa ja päätti nyt sitten sairastua siihen. Onneksi ei näytä olevan mitenkään erityisen paha ja lääkäri kirjoitti lääkekuurin ko reilun nelijän tunnin oottelemisen jäläkeen lopulta eilen lääkäriin pääsi. Täytyy kyllä sanoa, että näillä leveyspiireillä ei kannate pahemmin viikonloppuna tai ilta-aikaan sairastella... Sen verta oli palavelun laadussa parantamisen varaa, oman kunnan päivystys ko on naapurikunnan puolella iltaisin ja viikonloppuisin. Tai sanotaanko, että lääkäri saa kyllä kiitosta, mutta muuten palaveluketju oli meleko luokaton, tuntuu nykyään, että julukisen puolen sairaanhoidossa on enemmän sääntö ko poikkeus, että suhtautuminen on luokkaa "oma vika ko menee ylipäänsä sairastumaan ja vielä väärään aikaan". Tai sitten olet vaihtoehtoisesti luulotautinen ja hoitoon et ainakaan pääse jos ei ole vähintään pää kainalossa. 

Kyllä se puhelimeen vastaava hoitaja siellä on asiakaspalavelutyössä ja mielestäni terveyspalaveluista maksavalla asiakkaalla on oikeus odottaa asiallista palavelua, eikä huutamista puhelimessa. Ei kait se meijän vika ole jos työntekijät on ajettu liian ahtaalle ja omaa sairastumisen ajankohtaa on ikävä kyllä mahoton valita. Syyttömiä ollaan myös mielestäni siihen, ettei omasta kunnasta sitä päivystystä ilta- ja yöaikaan löy'y, vaan se hoituu naapurikunnan puolella. Ei sitä ihan huvikseen lähe heittämään saan kilometrin lenkkiä. Ja ko päivystyksessä on töissä se yksi ainua lääkäri, niin tietäähän sen sitten, että tällaisella ei-akuutilla mutta kuitenkin lääkärin tapaamista vaativalla tilanteella saa vaarautua oottamaan. Ja oottamaan. Meleko surkiat on resurssit ko yksi lääkäri painaa tukka hiessä menemään ja hoitaa meleko monen kunnan asiakkaat... Alakaa vakaasti tuntua siltä, että parempi olis painella suoraan yksityiselle lääkärille. Jos olisi varaa sellaiseen. Ja jos semmonen olisi ees yhtään lähempänä. 

No mutta, eksyin vähän aiheesta, piti puhua joulusta eikä laaduttomasti järjestetyistä terveyspalaveluista. Mutta loppukaneettina vielä, elekää hyvät sallalaiset missään tapauksessa menkö sairastumaan tai loukkaamaan ittiänne akuutisti ilta- ja yöaikaan, ette ole tervetulleita naapurikunnan puolelle saamaan hoitoa. 

Huh, nyt sitten aivan muuta ja siihen jouluun. Selasin nimittäin rentoutumismielessä eilen Anttilan jouluvalikoimaa ja tulihan sieltäki poimittua sitten omat suosikit. Ajattelinkin esitellä net teille, onhan siihen jouluun tosiaan enää se kaksi kuukautta. 

kuvat NetAnttila

Se, mitä kaipailisin kovasti lisää, on jouluiset keittiötekstiilit. Vallilan Helikello-keittipyyhe olisi kiva ja jouluiseen kattaukseen olisi kiva lisätä tabletit. Valkoiset Pirta pitsiliinat olisivat ihanat tabletit, mutta toisaalta valkoinen väri on erittäin epäkäytännöllinen. Toisaalta nämät näyttivät olevan virkattu puuvillalangasta, joten värjääminen kotona onnistuisi suht heleposti. Myös Pirta Ilo -tabletit voisivat toimia kattauksen lisänä, joko punaisena tai ihan vaan mustana. Tosin jos laittaisi punaiset tabletit, niin sitten pöytäliina pitäisi kyllä vaihtaa. Aijemmin pöydässä on ollut kokopunainen kaitaliina.

kuvat NetAnttila

Valkoisiin pinnatuoleihin olisi myös kiva tuoda hieman jouluista piristystä punaisilla istuintyynyillä. Pyöreät saattaisivat istua tuoleihin nuita neliskulmaisia paremmin, mutta toisaalta neliskulmaiset ovat jotenkin kivemman näköiset. Muuten en istuintyynyistä välitä, mutta joulutunnelmaa net olisivat omiaan lisäämään. 

kuvat NetAnttila

Anttilan valikoimasta löytyi myös ihanan näköisiä kuusenpalloja. Nuita sinisiä palloja sai myös ihanina kirkkaanpunaisina ja tummanvihireinä. Lisäksi oli valittavissa kahta eri kokoa (pallon halkaisija 6 cm / 12 kpl tai 3 cm / 24 kpl). Myös nämät erilaiset harmaan ja valakosen sävyiset pallot miellytti meikäläisen silimää ja näitä tulisi kerralla paketissa hieman enemmän (halk. 6 cm / 34 kpl).

kuvat NetAnttila

Minusta nämät lakki silimillä olevat joulutontut on jotenkin tosi sympaattisia ja tämmönen oisi kiva kaveri vaikkapa leivinuunin reunalle istumaan, meilläkö ei vielä ole ainuttakaan sisätonttua. Näitä tonttuja taisi olla saatavilla kolomessa eri koossa (mitä isompi, tietysti sen parempi) ja myös hieman erinäköisinä ja värisinä. Joulukuusen alusmatoksi Anttila tarjosi myös yhen vaihtoehdon, joka oli mielestäni varsin kiva (halk. 94 cm) eikä sitä ollut hinnallakaan pilattu, sillä se oli vaivaiset 10 euroa. Toisaalta olen miettinyt, että sellainen virkattu pyöriä matto sopisi kivasti kuusen alle. Enää tarvisi vaan jonkun virkata se. Meikäläinen on ihan käsi nuitten virkkuuhommien kanssa, patalaput ja muut tämmöset yksinkertaiset lähtee, mutta mikään pyöriä ei vielä toistaiseksi ole onnistunut. Olisi kiva osata virkata semmosia säilytyskorejakin, pitäisi vaan ostaa sopivaa lankaa ja opetella. 

Toisaalta katsoin kyllä kaupassa, että sellainen mattoon sopiva lanka maksoi kyllä sen verran palijon, eikä yksi rulla varmaan ees riittäisi riittävän isoon mattoon, että sillä hinnalla ostaa jo kaupasta kyllä valamiin maton. Mutta ohan se ite tehty tietysti aina kivempi. 

No mutta, tämmösiä sieltä Anttilasta löytyi. Siinä mielessä harmi ko ei asuta enää isossa maailmassa, että ei pääse kauppojen jouluosastoille ihastelemaan ja hipelöimään kaikkia kivaa jouluroinaa. Meijän S-marketin jouluosasto ei maha olla mitenkään kovin valtava ja runsas. Vaikka kieltämättä se pienenä tuntuikin siltä. Joulupallot näyttivät ilimestyneen jo nyt myyntiin. Pienenä se jouluosasto taisi ilimestyä vasta joulunavajaisten aikaan, eli ihan marraskuun lopulla vasta. Silloin se kyllä tuntui aivan valtavalta ja ihanalta sekä ihimeelliseltä. Tarina tietää muuten kertoa, että ite olen vesirokosta huolimatta pakottanut äitin viemään minut joulunavajaisiin pentuna (ehkä nuin 4-vuotiaana?). En oo suostunu jättämään vuojen kohokohtaani välistä jonku moisen tau'in takia. Kertonee jotain tästä meikäläisen jouluhulluu'esta. :D Tänä vuonna voisikin ehkä pitkästä aikaa lähtiä käymään joulunavajaisissa tunnustelemassa, että onko meininki vielä sama ko ennenkin, ko ei ole moneen vuoteen päässyt niihin osallistumaan. 

Tämmösiä tänään! Vielä viikon ko jaksaa pusertaa, niin sitten se onkin jo marraskuu. Nyt pitänee jatkaa tätä touhukasta sunnuntaita, tulin tuossa aamulla ylimääräsen tunnin kunniaksi pikasiivonneeksi talon. Kivaa sunnuntaipäivän jatkoa kaikille!