sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Helemikuun ensimmäiset

Niinpä se vain taas hurahti viikko. Tuli tuossa kahavakuulajumppailun ohessa mieleen, että nythän on tosiaan jo sunnuntai ja eletään peräti helemikuuta. 

Vuosiakin tuli taas lisää mittariin ja sitä juhulistettiin räpöstämällä omatekoista sushia. Japanilaiset oisi epäilemättä katsoneet kauhuissaan niitä meijän palleroita, jokka tuli ulos Pirkan "sushikitistä" ja ryyditettiin ihan vaan graavilohella, kurkulla, paprikalla ja katkaravuilla, mutta kyllä net meille ihan maistu, eikä palijon kalavenneet naapurin sushilafkallekaan (mitä nyt ulukonäössä hieman, jos paketissa sanotaan leikkaa terävällä veittellä, se tosissaan tarkottaa terävää...) Hieman olin pettyny riisiviinietikkaan, joka tuossa paketissa tuli, riisissä oisi saanu meistä olla vielä enemmän suolaa ja makua muutenkin. Seuraavan kerran ite tehtynä taijetaanki ostaa raaka-aineet erikseen. Tietysti myös noutosushissa on puolensa (ah, se heleppous!), pääsee valamiisen pöytään syömään monennäköistä sushia, nyt meillä tyydyttiin lähinnä makeihin ja pariin nigiriin. 

Siippa on kyllä ollu edellisessä elämässä joku japanilainen kamikaze-lentäjä tai driftaaja, sen verran hyvin sillä pysyy puikot käsissä, toisinko allekirjoittaneella, joka tuskastuu hommaan ja syö puolet ateriasta sormin (ei ole kuulemma kiellettyä sekään, röyhtäileminen pöy'ässä sen sijaan on, ei saa minusta siis ehtaa japanilaista siitäkään syystä...) Siippa myös leipoo ihan parasta Irish Coffee -juustokakkua, johon voinen jakaa reseptin teillekin täällä. Kuvia ei ikävä kyllä juuri oo, koska olen keskittynyt enemmän sen kakun syömiseen.

Oon kyllä ollu taas viikon niin hyvällä ruualla, että pärijäis varmaan seuraavan syömättä. No, jospa huomenna ilima olisi semmonen, että kehtaisi lähtiä vaikka hiihtämään (menneen viikon on sen verran tehokkaasti satanu tuota lunta, ettei oo palijon mieli teheny sivakoija mihinkään suuntaan). 

Nyt täytyy lähtiä sohovalle makaamaan ja neulomaan, meinaa sen verran palijon nimittäin väsyttää, t. 11 tuntia unta taas viime yönä ja meikässähän ei kuulemma ainakaan yths:n mukaan ole mitään vikaa. Kai se on ihan hyvä, että uni tulee silimään viimeistään kymmeneltä ja aamulla voi ihan hyvin nukkua yheksään, jos ei kukaan erehy herättämään. Ennen oisin moisten yöunien jäläkeen ollu ihan kuollu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!