Ärsyttää

Minua ei taas ole hetkeen näkynytkään. Aika kiitää huomattavan nopiaa vauhtia, pari viikkoa on mennyt tarjoamalla majoitustilaa perheenjäsenille, eikä kirjoittamiselle ole oikein jaksanut löytää aikaa enää iltaisin ko päivät menee gradun parissa. Toisaalta olen ollut taas myös niin tympääntynyt kaikkiin uutisiin viime aikoina ja paasannut asioista kotioloissa niin palijon, ettei ole enää riittänyt virtaa avautua niistä täällä. Tähän kun lisätään vielä hermoja rassaava murkkuikäinen koira, niin olen katsonut yksinkertaisesti paremmaksi keskittyä ihan muihin asioihin, kuten syömään (öhöm), hiihtämään, neulomaan sukkaa ja lukemaan. Tänään graduvapaan kunniaksi jopa piirsin, mitä en oo tainnu tehä ainakaan vuoteen. Tai kahteen.

Ja kyllä sen tuosta tuherruksesta ehkäpä huomaakin, ettei oo tullu ihan hetkeen piirrettyä. Pahoittelut myös kuvan vähän heikohkosta laadusta, skanneri ja minä ei ihan olla kavereita. Jos yhtään saan sääliä kerjätä, niin tämä oli kuitenki elämäni ensimmäinen auto, jonka piirsin. Saattaapi myös jäähä viimiseksi (:D), sen verta vmäistä hommaa oli. Nytkin ko tuota kuvaa kattoo, tekisi mieli mennä korjailemaan yhtä sun toista, mutta lohuttau'un sillä, että skannattu kuva ei ihan tuo piirrosta oikeuksiinsa. 

Ja paskat. Kai siitä ny siipan Evan tunnistaa (Evasta lisää ehkä joskus toiste) ja mitä tulee ylimääräsiin viivoihin, suttuihin ja kuseviin mittasuhteisiin, no, eikö taiteilijalla oo taiteilijan vapaus? Vaikka ei sillä, että ittiäni mitenkään suurena taiteilija pitäisin, aina välillä vaan tulee himo piirtää jotain ja sitten pitää piirtää. Sen jäläkeen saattaa mennä vuosi, että kynä ja paperi ei käy ees mielessä (osittain esim. siksi, että tuo tämänhetkinen paperi on aika shaissea).

No mutta, jos palataan niihin minua viime aikoina erityisesti kyrsineisiin asioihin, niin net ovat vähemmän lyhyesti ja ytimekkäästi tietenkin nämät:

1. Sokli. Pienet raivonkihaukset olen tämän asian tiimoilta päästellyt ja päästelen edelleen. Miten lyhytnäköistä valtiolta lähtiä tukemaan autokuljetuksia, ko ratavaihtoehto olisi pidentänyt kaivoksen ikää, ollut huomattavasti vähemmän saastuttava ja malminkulijetuksen kannalta turvallisempi vaihtoehto verrattuna kumipyöriin. Puhumattakaan siitä, että olisi saatu meille itäkairaan sitä kuuluisaa infrastruktuuria (ilimeisesti se on vaan pääkaupunkiseu'un etuoikeus, rakennetaan vaikka väkisin se kehärata, ihan sama vaikka se ei ketään tai mitään ei hyövyttäisi), jota oltaisiin voitu hyödyntää esimerkiksi puutavaran kulijetuksiin. Radan rakentaminen olisi myös tuonut työllisyyttä, syvästi epäilen, että paikalliset kulijetusyrittäjät pääsivät käsiksi tuohon rekkaralliin Soklin ja Kemijärven välille. Vahava epäilys on myös siitä, että haluavatko paikalliset päivittäistä rekkarallia kulumilleen, vaikka parannetun tien saisivatkin. Kuka sinne niitten rekkojen sekaan haluaa lähtiä suikuilemaan omalla autolla?

Tästä päästäänkin sitten siihen, että lupaus osallistua tievaihtoehtoon haiskahtaa vakavasti hätäiseltä päätökseltä saaha päättävä elin näyttämään paremmalta kansalaisten silimissä, ko lähestyy net vaalitki. Ettäkö Risikko sillon taannoin tuli melekeen luvanneeksi, että Itä-Lapin työllisyyttä tuetaan, niin pitäähän se nyt jotenki näyttää toteen. Mitä siitä sitten, jos se kaivos vaikka kaatuukin tievaihtoehon myötä kasvaneeseen vastukseen ja siihen, että Yara toteaa, ettei tällä vaihtoeholla kannata kaivosta pykätä. Valtio voi pessä käjet, met kyllä oltais oltu valmiita, muttako. 

Lyhytnäköistä, en osaa muuta sanoa. Samalla saahaan varmaankin kuopata haave Jäämeren radasta, joka kulukisi Sallan kautta. Saavat kaikki venäjänpelekoset elää jatkossakin rauhassa ja nukkua yönsä hyvin ko rakennetaan se rata jumalattoman kalliilla rahalla Sodankylän kautta Norjan puolelle (sekään ei tietenkään onnistu, että rata oisi menny vaikka Sallasta Sokliin ja sieltä etiäpäin, ehei). Ukrainan tilanne on edelleen vakava ja kaikkien kaipailemaa ratkaisua ei tunnu näkyvän, mikä minuakin huolettaa kyllä (monestakin syystä), mutta Venäjän erittäin läheisenä rajanaapurina elämäni ensimmäiset 20 vuotta viettäneenä en vain osaa tuntea itärajaan liittyen sitä pelekoa, mitä ilimeisesti pitäisi.

Summa summarum, takkiin tuli niin että rytisi ja nyt taas jälleen ja kerran vaan ootellaan. Ja mikään ei todellakaan ole varmaa.

2. Höpinä pohjoisen vetovoimasta ja työllisyy'en näkymistä, ko sillä tarkoitetaan Oulua. Ottakaappa hyvät ihimiset pää perseestä ja kartta kouraan ja kattokaa, mihin kohti Suomineitoa se Oulu oikeen sijoittuukaan. Ei kuulkaas ole pohojoista nähänykään. Luin taannoin jutun jostain seminaarista, joka oli muutama viikko sitten järjestetty täällä Oulussa ja siellä kaikki kilivan Stubbin ja kumppaneitten kanssa kehuivat, miten "pohjoinen on pop" ja "pohojoisessa on vetovoimaa", "työllisyys tulee pysymään hyvänä ja tulevaisuu'en usko on kova" ja kukaan ei sanallakaan puhunut mistään muusta ko Oulusta. ANTEEKSI MITÄ? Missä vaiheessa Oulusta tuli yhtä kuin "pohojoinen" ja loput Suomesta, eli tarkemmin sanoen Lappi, lakkasi olemasta? Pahoittelut tähän, en äkkiseltään kyennyt kyseistä juttua paikallistamaan enää tarkemmin, lainaukset eivät siis ole välttämättä aivan sanatarkkoja, MUTTA. Joka tapauksessa juttu oli täysin tyrmistyttävä, sillä Oulu ei todellakaan ole sama asia ko Pohojois-Suomi ja jos tarkoitus on puhua Oulun tulevaisuu'en näkymistä, voijaan puhua IHAN VAAN OULUSTA.

Teinkö itteni nyt seleväksi vai pitääkö lätkästä tähän vielä Suomen kartta?

3. Helevetin SOTE-uudistus. Kouhkataan, möyhkätään, kehitellään ja heitellään ilimoille täysin absurdeja ajatuksia, ajetaan puoliksi pakolla eteenpäin pysähtymättä miettimään, tuleeko tämä nyt oikiasti halavemmaksi, puhumattakaan paremmaksi ja lopulta ei enää ees tiijetä, että onko tämä nyt ees perustuslain mukainen. Saako tässä vaiheessa huutaa, että nyt järki käteen ja seis? Että mitäpä jos lakattaisiin hokemasta sitä, että uudistuksia täytyy tehä ja keskityttäisiin siihen, miten uudistukset tehään järkevästi, tasa-arvoisesti ja kustannustehokkaasti. Kyllä, sen täytyy olla mahollista. Ihan ensimmäiseksi asioita suunnittelemaan voitaisiin nostaa ihimisiä, jokka asiasta jotaki ymmärtävät, eikä niitä, joilta puuttuu kaikki käytännön kokemus ja järki. Joku tolokku tähän nyt.

4. Itä-Lapin yöpäivystyksen loppuminen. Jännästi ensin uutisoitiin siitä, miten lääkäri on viikonlopun yöpäivystyksellä voinut tienata Kemijärvellä tavallisen duunarin kuukausiansiot eli noin 2400 euroa. Ilikeimmät kielet ehtivät jo sanomaan, että melekonen korvaus siitä, kun lääkäri toteaa "ota buranaa ja jos ei tokene niin tule huomenna uuestaan". Tällä jutulla saatiinkin ihimiset kivasti valamiiksi positiivisiksi sitä tietoa kohtaan, että yöpäivystys siirtyykin, tättärää, Rovaniemelle. Että kyllä siellä varmaan saa palijon parempaa palavelua ja vastinetta rahoilleen, kuhan vaan ensin ajelee sen 150 km, Savukoskelta jopa 200 km sinne yöpäivystykseen. Sopii miettiä, että kuinka moni oikiasti lähtee yön selekään taittamaan tuon matkan. Pitää kyllä olla vähintäänkin pää kainalossa. Tai sanotaanko, että parempi ko ei yöaikaan vaan satu mitään lääkärin hoitoa vaativaa. Ruvetkaapa Itä-Lapin ihimiset koputtelemaan puuta. Ehkä sitten uu'en ja ulijaan SOTE:n aikana se lääkäri köröttelee bussilla kerran kuussa kattomaan sitä syrjäkylän mökin mummoa. Ehkä. Niin ei sitten sitä yöpäivystystä tarttiskaan. Ja jos ois tarttenu, niin kyllä se bussilääkäri varmaan osaa sitten sen ruumisautonkin tilata sille. Tai jos sekin homma on vaikka kilipailutettu ja kustannussyistä Lapeco tulee hakemaan mummon viimeiselle matkalleen? Kahen kuukauen välein haemme roskat ja kuolleet mummot! Jos mummo on kuitenkin kuollut viikolla kaksi ja emme saa tietoa asiasta ennen viikkoa neljä, siirtyy mummon haku seuraavalle tyhjennyskerralle. Kuka tietää.

5. Siirtyminen takaisin keskiaikaan EIKU keskikalija Alakoon EIKU ei sittenkään, vitsivitsi. Kylläpäs se taas vaaleja pukkaa niin maan perkeleesti. On taas se aika vuojesta ko vetastaan hatusta näitä pölijääki pölijempiä juttuja, sitten kivasti kiistellään porukalla, että kenen idea oli ja kuka oikiasti kannattaa ja mukavasti saahaan mustamaalata toisia ja kinata. Kätevästi saahaan myös net OIKIASTI tärkiät asiat peittoon tämmösten turhanpäiväisten kohujen alle. Lopulta tavallinen tallaaja ei enää tiijä yhtään, kuka kannattaa ja mitä, kuka ei kannata ja kuka ei kannata, mutta kolomannessa takavaaliohojelmassa ehkä kuitenki kannattaa, jos kuu on vaalipäivänä oikiassa asennossa ja horoskooppi näin sanoo. Valitse siinä sitten, ketä äänestät sinne päättämään MEIJÄN KAIKKIEN ASIOISTA. Etellisen päättävän elimen toilailuja ko kattoo niin ei oikeen hyvältä näytä, tosin tietysti vois aatella, että nyt ollaan jo niin pohojalla, että vaikia on ainakaan pahemmaksi pistää? 

Ite kohun sisältöön kommenttia sen verran, että siirtyminen takaisin muinashistoriaan pahentamalla entisestään tätä Suomessa vallitsevaa holohouskulttuuria vaikeutettaisiin ainuastaan tavallisen kuluttajan arkea ja tapettaisiin määrättömästi pieniä kauppoja ja kioskeja. Viina on jo valamiiksi Suomessa kallista ja sen saatavuutta on rajoitettu monin eri tavoin, eikä se näytä auttavan ko Viron viinarallia. Kun ei sitä viinaa voija kieltäkään (vai olisiko parempi jos en sano tästä mitään, saattaa vielä joku päättäjä saaha ahaa-elämyksen). Se, joka alakoholia haluaa, hakee sen kyllä, oli se lähi-Siwassa tai Alakossa. Tai vaikka Virossa. Olisiko ehkä aiheellisempaa miettiä viinan saamisen rajoittamisen sijaan (se kun nyt ei vaan näytä toimivan), että miksi se suomalainen kittaa sitä alakoholia niin palijon, että tappaa ittensä sillä? Hä? Mitäpä luulette, edistääköhän se holohouskulttuuri tervettä suhtautumista alakoholiin ja kohtuukäyttöä? Näitä vois vaikka miettiä noin niinkö aluksi.

Että semmosta. 

Kyllä on taas mielen päällä ollu jos monenmoista, eikä tässä varmaan tullu ees kaikki. Ymmärtänette varmaan miksi oon kokenu paremmaksi leikkiä ajoittain täysin tietämätöntä nykymaailman meiningistä hiihtelemällä ja kattomalla telekkarista ainoastaan Doc Martinia. 

Tätä epätietoisuutta kaikesta aijon jatkaa myös ensi viikolla, sillä suuntaan napapiirin paremmalle puolelle harrastamaan todellisuuspakoa, eli minusta ei siinä mielessä kuulu pihaustakaan. Mutta äläkööt huoliko, oon pyhästi luvannu itelleni tehtailla jotain ajastettua ja julukaisukelepoista ensi viikoksi tännekin. Niitä saatte sitten kivasti lukia ko minä olen pilikillä/kelekkailemassa/nokipannukahaveilla/ulukoilemassa/nauttimassa/no parempien asioitten äärellä, tiijätte kyllä.