Reissukuvakertomus, osa 5: Nuoluskuru ja Kuskoiva

Reissuumme mahtui myös vierailu Nuoluskurulla, joka sekin sijaitsee UKK-reitin varrella, sekä Kuskoivan päällä. Nuoluskurulla pietettiin ruokatauko, jonka jäläkeen ajettiin jonkin matkaa etiäpäin ja jalakau'uttiin kiikkumaan Kuskoivan päälle, tarkoituksena ihailla hieman maisemia. Kesken Kuskoivan valloituksen meijät tietenki yllätti astetta rankempi vesisaje sekä sumu, joten tältä reissulta osa kuvista on napsittu kännykällä tai auton ikkunasta. 

Nuoluskurun kota on oikein mukava paikka ruokatauolle. Paikalta löytyi myös mitä mainioin, joskin hiukan erikoisilla mittasuhteilla varusteltu ulukohuussi.

Kuskoivan rinteiltä pystyi tähystään niin kaukaisuu'essa siintävän Sauoivan, ko Värriötunturitkin hieman utuisesta kelistä huolimatta.

Kuskoivan rinteessä havaittiin meijän kotitekoista telttasaunaa hieman isomman saunan jäänteet, sekä viereen kaivettu vesipiste. Myös Kuskoivan huipulla on kivistä kasattuja rakennelmia, joitten merkitys on minulle jäänyt vieraaksi, joku viisaampi voisi avata? Kuskoiva oli joka tapauksessa kiipeämisen arvoinen paikka, vaikka sää ei oikein suosinutkaan ja paitsi että kastuttiin läpimäriksi, ei näkyvyyskään ollut ihan kaikista parhain. Onneksi vaatteet saa kuitenkin autossa kuivaksi. 

Nuoluskurulta ja Kuskoivalta jatkettiin vielä matkaa Takkaselekään (?) päin, jossa käytiin pikaisella onkireissulla ojalla, jonka nimen olen valitettavasti onnistunut tähän hätään unohtamaan, sekä ihimeteltiin vanhoja kämpän jäänteitä. Koska sää ei oikein suosinut (lue, vettä tuli niinkö Esterin sieltä), ei loppureissulta ole kuvia ja onkireissukin jäi loppujen lopuksi varsin lyhyeksi ja otettiinkin uitettuina koirina suunta takasin kohti tukikohtaa. Siellä vietettiin vielä yksi yö, ennenkö reissu ja loma alakoki olla jo melekeen lopuillaan. Lopetankin tämän reissukertomuksen kuvaan, jossa tammukat ovat tirisemässä pannulla ja kokilla on kaveri.

Ensi kesänä uu'estaan! Tämän julukaisuhetkillä talavilomakin on jo paketissa ja luultavasti pääsette näkemään siitäkin ainakin jonkinlaista palaa. Lisäksi allekirjoittanut on toivottavasti nauttinut reissusta, nollannut aivonsa ja rentoutunut yhtä hyvin, ko näillä viime kesän reissuilla.