Unohdin eilisestä Sokli-paasauksestani kokonaan sen tämän päiväisessä Lapin Kansassa (14/2/2015) esiin nousseen seikan, että vaikka nuista malmirekoista on puhuttu, että niiden reitti kiertää kuntakeskukset, tämä koskettaa suunnitelmassa ainuastaan Savukoskea ja Kemijärveä. Entäs sitten net pelekosenniemeläiset, onko niitä siellä tien varressa jo muutenkin niin vähän, että voijaan net viimisetki sitten sieltä karkottaa päivittäisellä rekkarallilla?
Toimittaja Terttu Pohtila oli juttuun liittyen kirjoittanut kommentin, joka oli sattumoisin otsikoitu sanalla "Lyhytnäköistä", joka oli myös minulla eilen omaa tekstiäni kirjoittaessani päällimmäisenä mielessä ja taisin sen pariin kertaan siellä ääneenkin mainita. Pohtila onnistui kommentissaan kiteyttämään hyvin sen, mitä itellänikin on Sokliin liittyen suurimmin sydämellä. Se on ikävä tosiasia, että maantievaihtoehto lyhentää kaivoksen ikää kertakäyttökulttuurimalliin. Minä haluan enemmän ko mitään net työpaikat meille tuonne Itä-Lappiin ja olen tietysti onnellinen siitä, mikäli kaivos saahaan auki, mutta en voi silti olla pohtimatta samaa kuin Pohtila, että 20 vuotta on kovin lyhyt aika, ko mahollisuuet olisi palijon pitempäänkin elinikään. Rekan rattailla kuskaten se köyhemmän malamin louhiminen ei vaan todennäköisesti ole kannattavaa, joten sitä ei aleta sieltä kaivella. Otetaan vaan paras päältä sitten. Tämä on asia mikä on varma, sillä mikään firma ei ala tekemään hommia, jos se ei ole itelle voitokasta. Ja omalla toiminnallaan valtio on nyt edistämässä tällaista parhaat päältä -ajatusmaailmaa. Mielestäni hyvin kyseenalainen toimintamalli, sillä jos se kaivos nyt kerran ollaan lopultakin rakentamassa, niin eikö olisi järkevintä sitten pyrkiä hyödyntämään sitä mahollisimman pitkään ja tarjoamaan työpaikkoja ihimisille kauas eteenpäin 20 vuojen sijasta? Koko ajan höpötetään siitä, miten Suomen työllisyystilannetta täytyy saaha parannettua ja uusia työpaikkoja syntymään. No miksei sitten helekutti sentään tehä sellaisia kestäviä ja järkeviä päätöksiä työpaikkojen saamiseksi sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan? Vai tullaanko taas siihen, että oikiasti päättävällä tasolla vähät välitetään, saahaanko koko Soklin kaivosta aikaseksi vai ei, kuhan nyt ollaan jotain lämpimiksemme ennen vaaleja tässä yritetty.
Pohtilan mukaan ministerimme Risikko on jo ehtinyt aiheesta antamaan pölijän lausahduksen, jonka mukaan hän ei näe ongelmaa siinä, etteikö malami voisi kulukia niillä samoilla rekoilla 20 vuojen päästäkin. Päästään taas tähän, että ministeri ei ilimeisesti ole perehtynyt asiaan riittävästi. Mikään ei kulije, mikäli se ei ole kannattavaa. Se vain nyt on niin, että se on raha, joka tätä maailmaa pyörittää. Ja jos rahaa ei näytä olevan tulossa enää lisää, niin silloin loppuu myös kaivos. Toki eihän met voija etukäteen tietää, kuinka palijon siellä Soklissa sitä rikasta malamia sitten loppujen lopuksi onkaan. Voihan olla, että sieltä löytyy suorastaan yltiöpäin louhittavaa ja kaivos pyörii ja on kannattava vuosia etiäpäin. Mutta ongelma on siinä, että met ei voija tietää näitä asioita etukäteen. Eikö silloin olisi parempi pelata varman päälle ja varmistaa jo nyt kaivoksen mahollisimman pitkä elinikä?
Palijon on kuulunut myös ininää siitä, että miksi valtion pitäisi lähteä tukemaan ulukomaalaisen yrityksen tienausaikeita ja että Yaralla kiinnostaa vain rahojen saaminen omaan pussiinsa. Niin se nuilla yrityksillä useimmiten tuppaa olemaan, että mielessä on voiton saaminen. Harva sitä lähtee mitään hyväntekeväisyytenä omaan laskuun tekemään. Voitaisiinkin tässä yhteyessä myös pohtia sitä, että miksi Suomessa kaivosteollisuus on ulukomaalaisten yritysten hallussa Suomen valtion sijaan? Kenties on jossain vaiheessa aijemminkin tehty niitä "lyhytnäköisiä" päätöksiä?
Kommenttinsa lopussa Pohtila nostaa esiin myös sen seikan, että Soklin rata on herättänyt pelekoa siitä, että samalla sinetöityy Jäämeren radan linjauskin, mikä ei tunnu muuta Lappia miellyttävän. Olen itsekin aijemmin viitannut aiheeseen sivulauseessa ja tuntuma siitä, että Itä-Lappi on muun Lapin mielestä huonosti menestyvää heikompaa ainesta, joka voijaan unohtaa tyystin, mikäli oma etu sitä vaatii, on entisestään vahavistunut. Tottakai minullakin on sallalaisena tässä oma lehemä ojassa, mutta se ei kuitenkaan ole se suurin syy mikä painaa puntarissa, vaan se perkuleen kaivos ja sen saaminen mahollisimman pitkäikäiseksi ja kannattavaksi! Tai sanotaanko, että yleensäkin se kaivoksen saaminen, koska edelleenkin olen sitä mieltä, että tässä ei nyt ole mitään ratkaistu ja koko kaivoksen tuleminen on maantievaihtoehon myötä taas huomattavan paljon epävarmempaa.
Jäämeren rata on projekti, joka on vielä niin pitkässä kuusessa, että sitä ei pitäisi tähän asiaan oikiastaan etes sotkia ollenkaan.Vaikka tietenkin, jos halutaan sotkia, niin voisin todeta tähän väliin, että asiasta tehtyjen laskelmien mukaan reitti Sallan kautta Kantalahteen oisi edullisin vaihtoehto. Siksi onkin mielestäni erittäin naurettavaa, että muualla tunnuttiin ja tunnutaan jarrutettavan Soklin ratahanketta ja puolustavan tievaihtoehtoa puhtaasti siksi, että saataisiin itelle mieluisampi (huomattavan palijon kalliimpi) linjaus Jäämeren radalle. Varsinkin ko koko Jäämeren radan aluille saattaminen ei todellakaan ole tämän hetken asia. Mutta hei, mitäs siitä, kohan nyt omaa persettä tässä peesaillaan.
Kyllä on maailma mallillaan taas. Pitää lähtiä keittämään päiväkahavit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!