keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Reissukuvakertomus, osa 2: Värriöllä värjöttelemässä

Seuraavaksi pitempiaikaiseksi leiripaikaksi valikoitui pienen kiertelyn jäläkeen Värriöjoen varsi ja Verkkomaselekä. Puitteet leiriytymiseen on Verkkomaselässä meleko mahtavat ja kalaakin sieltä kuulemma saa, jos taito on hyppysissä.

yksinäinen värriöläinen kuu


huomatkaa komiat retkituolit
Reilu viikko aikasemmin oltiin nautittu vielä huikeista lämpötiloista Tuntsalla, mutta Värriöllä syksy alako jo antaa esimakua ittestään ja yöt alako olla jo paitsi aika pimeitä, myös kylymiä. Yhtenä yönä lämpötila laski luultavasti jopa pakkasen puolelle ja vietettiinkin teltassa meleko kolea yö ko makuupussit oli mitoitettu lähinnä kesän plussakeleille. Tästä johtuen siirryttiinkin seuraavaksi yöksi nukkumaan autoon - retkeilyauton etuja. Mahtuu köllimään yksi emäntä, isäntä ja karvanen kaveri. Ennen nukkumaanmenoa piti tietysti istua pimiässä illassa nauttimassa nuotion loimusta ja kuunnella ko kalat melskasi joessa.



"ei tuu kalaa mutta pallo on!"
Kalaonnea meillä ei Värriöjoella ollu, ei joko ollu syönnillään tai sitten loppu taijot kesken. :) Jonkin verran keskityttiin kyllä kalastamiseenkin, mutta eipä se meijän reissuilla missään pääosassa ole. Kalan saaminen joesta vaatisikin varmaan suurempaa keskittymistä ja vihkiytymistä asialle, tai joko ihan naamatonta tuuria. Tällä kertaa puuttui vissiin molemmat. 




Karvalapsi nautti olostaan ehkä jopa enemmän ko met. Pallo sai kyytiä. Samoin poronsarvet. Ja kaikki kepit sekä risut. Kävyt. Ja pitihän sitä vähän kimalaisiakin jahata.



Koska keli tosiaan oli hieman kolea ja tarjolla sopiva maasto, päätettiin kokeilla omatekoisen telttasaunan rakentamista jokivarteen. Pressu oli vähän turhan nafti kooltaan, mutta meikäläisen ensimmäiseksi ite värkätyksi telttasaunaksi ihan onnistunut laitos, vaikka löylyä olisikin saanut riittää vielä hetken pidempään. Seuraavalla kerralla vaan isompi pressu ja isompi kiuas niin hyvä tulee, ehottomasti pitää kyllä kokeilla toistekin! Vaikka tietysti sellainen ihan oikia telttasaunaki olis poikaa, sen mukana kulijettamiseen tarvis vaan jo pistää sitten astetta enemmän eforttia. Jos eksyttä Verkkomaselekään päin, niin kattelkaapa, vieläkö meijän saunan jäänteet on nähtävissä.

1 kommentti:

  1. Toivottavasti eivät! Jumalattomat jäljet jätitte.

    VastaaPoista

Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!