Jopas se aika taas karkasi! Tätä se kesäloma kait teettää. Mutta tällä kertaa minulla on ihan hyvä selityskin, nähkääs ensin olin hieman huonovointinen ja suorastaan vittuuntunut (siitä kirjoitin yksi ilta, mutta se teksti jäi julukaisematta, ehkä palaan siihen joskus). Kunnon vaimona en kuitenkaan voinut jättää siippaa huomiotta, vaan leivoin sille synttärikakun ja samalla koitin käyttää viime vuojen mustikoita loppuun (pieni sinnikäs satsi jäi vielä, vaikka ei kyllä näytä siltä että tänä vuonna saisi kovin heleposti uusia tilalle) tekemällä mustikkapiirakkaa. Ja pannukakkua.
Sitten meille tuli myös vieraita ja sen lisäksi tämmöinen kesähoidokki:
Hää on niin komia gentlemanni että anteeksi, en osannu valita vaan yhtä kuvaa. Viikonloppumieheni kanssa vietimme sitten laatuaikaa ja tein muun muassa pöyän tuunaushommia, niistä lisää ehkä myöhemmin. Ja sitten maanantaina kävin vielä mutkat Oulusessa ja nyt viime päivät on satanut ja meisi on siivonnut ankarasti, koska yläkerrassa on kutsumattomia vieraita.
Siispä aika on tosiaan sananmukaisesti karannut käsistä. Tänäänkin olen viipottanut otattamassa passikuvia ja ties mitä. Nyt kuitenki istuin alas ja ajattelin hieman esitellä löytöjäni Oulun reissulta. Viimeksi ko oli puhetta niistä astiahaaveista niin kattokaas mitä osui silimään Limingantullin Prismassa:
Kyllä, yksi kappale sitä isoa Iittalan Kastehelmi tarjoiluvatia omenanvihiriänä. Ei tarttenu kauaa miettiä että keräänkö matkaan. Tässä vaiheessa kärräsin jo mukanani koristekatesäkkiä äitille ja muutamaa muuta löytöä, joten oli syytä soittaa kantoapua paikalle. Ei saatu tätä lautasta häälahajaksi harmaana, koska sitä ei ollu löytyny kaupasta, niinpä saatiin se jalallinen kirkas kakkuvati. Ja hyvä niin, koska nyt sain tämän haluamani omenanvihiriän vadin <3. Koska vihiriäähän ei voi olla koskaan liikaa. Eihän? Jäläkeenpäin muistin, että oisi voinut kattoa, jos jossain olisi tullut vastaan paketti HotCool-laseja.
Aijemmin olin napannut jo alennuslaarista mukaani tällaisen. Se köpötti orpona siellä ja hintalappukin puuttui, mutta takana ollut "alennus -70 %" tarra vakuutti minut siitä, että hinta ei voi olla päätähuimaava. Ja eihän se ollut, alennuksen jäläkeen muutama euro. Ei tämä ihan sellainen avainteline ole ko halusin, mutta kohtalaisen kiva ja hinta oli tosiaan halapa. En oikein vielä tiijä, mihin sijoitan sen eteisessä, mutta tottapa tuo paikkansa löytää.
Ja sitten on vielä nämät, nimittäin säilytyskoreja vessaan. Oikiasti haaveilin sellaisista langasta virkatuista pussukoista, mutta koska niitä ei nyt vaan tullut missään vastaan ja Luhdan säilytyskorit on kivoja, mutta törkiän ylihinnoiteltuja (eikä toisaalta ees kovin hyvä valinta kostiaan tilaan), päädyin halapaan kolomen muovisen korin pakkaukseen. Värillä ei tässä tilanteessa ollut erityisesti mitään väliä, mutta kotona alakoi naurattaa, sillä jollain intuitiolla satuin ostamaan korit harmaina. Meijän edelliseen ja tähänkin kylyppäriin kaikki näyttää sattumalta ja sen suuremmin ajattelematta valikoituvan harmaana. Vaikka nämät ei nyt ihan ykkösvalinta olleetkaan, uskon niitten ajavan asiansa, koska loppujen lopuksi tuo muovi lienee materiaalina järkevin valinta tilaan, jossa altistutaan ajoittain suurellekin kosteu'elle. Myös ihania isoja puisia laatikoita olisi ollut Prismassa tarjolla, mutta hirmuinen hinta (pienenpi about 25 euroa) esti sortumasta sellaiseen. Ehkä sitten jos niitä on alessa? Plus että näitten löytöjen lisäksi hain myös Fixuksesta siipalle työkalun autohommiin, mikä tasapainotti kivasti näitä enemmän tai vähemmän sisustuspainotteisia löytöjäni.
Ja kun viimeksi tuli höpistyä niistä astioista oikeen urakalla, niin katsokaas mitä tulin hankkineeksi sitten Huuto.netistä:
Kyllä, vihiriät Kastehelemen sokerikon ja kermakon. Erehyin selailemaan Huuto.netissä tarjolla olevaa astiavalikoimaa ja niinhän siinä sitten kävi, että tämä parivalijakko osui silimääni paitsi hyväkuntoisen ulukonäkönsä, myös halavan hintansa vuoksi. Oottelin sitten viimeiseen huutopäivään asti ja ko kukaan muu ei tuntunu niitä haluavan, korotin hintaa 50 sentillä ja net oli minun sitten 27 euron hintaan ja kaheksan euron postikuluilla. Yleensä hinnat näillä on lähteneet jostain 35 eurosta, mitä olen ilimotuksia seuraillut tai sitten vaihtoehtoisesti kunto on ollut huono. 27 eurolla tarjolla on ollut lähinnä nekkaa yksinään. Tein siis mielestäni oikein hyvät kaupat. Ja samalla aloin himoita niitä lasisia kahavikuppeja eri väreistä muodostuvana kokoonpanona... Ei sillä että niitä mihinkään tarvisi, mutta näyttäisivät kauniilta hyllyssä ja minä olen harakka.
Loppukevennyksenä vielä kuva tämän päivän kokkailuistani, tein nimittäin ensimmäistä kertaa ite gluteenitonta lappapuuroa ja nautiskelin sitä hieman uu'emmasta Kastehelemi-tuotannosta. Ihana paluu lapsuuteen, rakastin pienenä puolukoista tehtyä vispipuuroa yli kaiken. Ihana ystäväni Lennu on muutaman kerran verestänyt lapsuusmuistojani gluteenittoman, riisijauhoista tehdyn version avulla ja tänään sain aikaiseksi ostaa ite Farinan karkeita riisijauhoja. Ja ko pakkasessa on vielä sopivasti vanahoja puolukoita, pitihän sitä puuroa testata heti itekin. Hyvää oli! Kuvassa on menossa jo toinen santsikupillinen... Resepti löytyy riisijauhopaketin kylijestä, joten kaikki lappapuuron näläkäiset gluteenivammaset eikö testaamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!