Mökkeilystä

Ei liene kellekään yllätys, että minä, henkisesti keski-ikäinen kaksvitonen rakastan mökkeilyä. Sukulaisuussuhteillani olenkin siunattu sillä mahollisuu'ella, että pääsen aina silloin tällöin naapurikunnan puolelle mökkeilemään lapsuu'en kesämaisemiin.

Siellä saa olla veen äärellä, mikä on meikäläiselle suhteellisen tärkiä elementti mökkeilyssä. Jokin siinä veessä vaan vetää puoleensa. Ja ohan se nyt kuumana päivänä ihan parasta ko voi omassa rannassa pulahtaa uimaan. Tosin tänä kesänä ei oo semmosesta tarvinu hirviästi ite huolehtia, koiraa ei onneksi veen kylymyys niin haittaa. Mutta saunan lämmitys järvinäkymällä ei toki kato ulukolämpötilaa ja tämmöselle saunahullulle niinkö minä riittää toki jo pelekkä ulukosauna itessään.

Siellä on myös ehkä maailman hienoin ite tuunattu ulukohuussi. Koska huussissa pitää olla mukava käyä. :D Ja mikä parasta, lähes kaikki sisustamiseen käytetty materiaali on kierrätyskamaa. Tuunaaja ja sisustaja minussa on aina ihan pähkinöinä käy'essään vessa-asioilla, koska tuolla on tunnelma kohillaan just eikä melekeen. Tällaisen huussin minäkin haluan joskus omistaa!

Sisätilat itessään ei oo mitään kovin ihimeellistä, perus mökkikauraa, jos näin voi sanoa. Siitä huolimatta monia rakkaita hetkiä on vietetty tuossa mökissä. Mitään hienouksia ei ole, ei juoksevaa vettä tai sähköjä, ainuastaan tiskialtaista ulos menevä vesi ja aurinkopaneelit sekä aggregaatti. Minusta mökillä ei mitään ihimeellisiä tartte ollakaan, koska se on paikka, jossa asioitten tapahtumisen eteen täytyy nähä vähän vaivaa. Se on niinkö osa sitä juttua, sohovalla voin maata kotonakin tekemättä mitään.

Ei varmaan yllätä ketään sekään, että meikäläinen haaveilee kaiken muun lisäksi myös ihan omasta kesäpaikasta. En nyt käytä suoraan termiä mökki, koska liian monta Avotakan hirsitalojuttua lukeneena hirsitalokuume on taas noussut 110 %. Siinä mielessä elän jo osittain unelmaani, että saan asua vanhassa talossa. Mutta siinä on yksi pikku vika - se ei ole hirsitalo. Ja vaikka täällä tunnelma onkin kohillaan ja sijainti samoin, enkä ihan herkästi olisi tästä vaihtamassa mihinkään, haluaisin silti myös sen hirsitalon. Mutta en uutta. Koska oon jotenki nyt viekottunu tähän vanahaan ihan täysin, joskus mielessä pyörinyt haave rakentaa uusi hirsitalo on hautautunut lähes täysin.

Suurena sitten-joskus-kun-voitan-Eurojackpotissa-tai-rikastun-muuten haaveena olisikin saaha kakkospaikaksi (en sano kesäkodiksi, koska haluan "mökille" ympäri vuojen) vanaha hirsitalo. Tiijättehän, semmonen, mitä näkee täällä kylillä aina siellä täällä. Vähän samaan henkeen ko tämä meijän omaki mökki, mutta hirsisenä. Kenties kylymä eteinen, tupa ja pari kamaria, leivinuuni sekä vintti. Pihalla sitten erikseen saunat ja huussit. Järven ranta tietysti sitten kruunaisi kaiken, joskin tietyssä tilanteessa olisin myös valamis tinkimään sijainnista. 

Mikäli siirrättäisi jostain vanahan hirsitalon unelmapaikalleen, ei tietysti tarvitsisi tinkiä sijainnista (sillä oletuksella, että onnistuisi jostain haalimaan käypän tontin itelleen). Siirtämisessä on tietysti aina se problematiikka, että vanahoja tulisijoja ei saa matkaan. Mikä on iso miinus, sillä unelmieni hirsitalossa on se jumalattoman kokoinen pirtin uuni, jonka pankolla on oleskelutilaa. Siirrettävässä talossa on myös tietysti jumalaton projekti sen kuntoon saattamiseksi. Mikä on hieman negatiivinen juttu ja toisaalta myös koko homman suola.

Sitten olisi aina se vaihtoehto, että tinkii sijainnista ja ostaa talon tontteineen. Mistä pääsemmekin siihen, että jos minulla olisi ylimääräistä rahaa kuleksimassa, niin ostaisin tämän pois. Sijainti ei ehkä ole täys kymppi (vesi puuttuu vierestä ja talo on tien varressa), joskin etäisyy'en puolesta aika soppeli. Sen sijaan puitteet on aika palijon sitä mitä meikäläinen just haluais, eikä ihan heti aivan hirviästi mitään laitettavaa. Hirsitalo, mahtava pirtinuuni ja pihapiirissä kaikki tarvittavat rakennukset. Toki tuolla on jo vähän liikaakin hienouksia, mutta tässä tapauksessa olisin valamis kestämään sähköt ja omat kaivot sun muut. 

Ääääh, pitäisi vissiin laittaa Eurojackpot vetämään... ...paitsi että en muistanut ja nyt joku onneton turkulainen vei minun kesämökki(ja vähän muutkin)rahat! :D

Mutta jotain tuon tyylistä! On se kumma ko tämä pesänrakennusvietti ei voi rajoittua yhteen pesään, vaan pitäisi saaha vielä lisää touhuttavaa näitten kaikkien keskeneräisten kotiproggisten lisäksi. :D Mutta mitä olisi ihiminen iliman haaveita ja unelmia.

Noh, lottovoittoa ootellessa pitänee keskittyä ihailemaan oman tuvan hirsipaneeleja ja lukia Avotakan sivut hiirenkorvalle.