Vanhan kansan siivousniksi

Kauniit pakkaspäivät on kyllä ihan mukavia, mutta nyt tuntuu kyllä siltä, että alakaa jo hieman huumori loppua. Mittari on taas napottanut koko päivän siellä reilussa -32 asteessa ja saman menon on näillä näkymin luvattu jatkuvan jonnekin perjantaihin asti.

Postilaatikkoreissulla koiran kanssa alakoi nahkakinttaissa paleltaa käsiä ja koiralla varpaita, niinpä ei auttanut muu ko hipsiä äkkiä takaisin. On niin palijon pakkasta, että lähes mahoton keksiä mitään mielekästä ulukoilutoimintaa. Roudasin osan alakerran matoista eilen pihalle nauttimaan pakkasessa raikastumisesta. Koska pakkanen nyt vaan näyttää jatkuvan, päädyin sitten tänään kantamaan ulos yläkerran matotkin. Jos ei muuta, niin voi sentään kantaa matot pakkaseen raikastumaan. Ja vaikka nykyään sanovatki, ettei mattoja tartte hakata, niin kuitenkin pieksää myös hieman niitä (ei kyllä lähe koirankarvat muuten irti, sanokoot mitä sanovat). Sanovat myös, ettei pölypunkkejakaan enää oo, mutta kyllä net petivaatteetki pakkasessa aina mukavasti raikastuu. Niitä en kuitenkaan ihan vielä kantanu pihalle.

No mutta, koska aikaa nyt kerrankin on ja melekeen ihan liiaksi asti, mutta tekemistä ei niinkään, kaivoin jostakin mieleni syövereistä ajatuksen, että pentuna aina heitettiin pakkasella matot lumihankeen ja sitten niitä muilutettiin siellä. Aloin googlailla aihetta ihan mielenkiinnosta ja muutaman jutun lueskeltuani tulin siihen tulokseen, että pitänee muiluttaa itelläki muutama matto lumihangessa. Niinpä tuumasta toimeen siis. Jumalattomasti toppavaatteita päälle ja ottalamppu valoksi ja eikö roudaamaan mattoa lumihankeen. Koirakin lähti pihalle seuraksi, istui kummastuneen näköisenä kattomaan ko nakkasin maton hankeen ja aloin tampata. Kattoi vissiin vähän pölijäksi ja hetken pihalla pyörimisen jäläkeen juoksi portaille istumaan ja vaatimaan sisällepääsyä. Sisällä paineli yläkertaan sohovalle nukkumaan. Oli vissiin liian kylymä moisiin hullutuksiin. No, minäpä en pakkasta niin heleposti säikähä ja hivautin toisenkin maton hankeen ja tamppasin sitä siellä hetken. 

Ja kyllä, niin sinne vain jäi hankeen harmahtava matonkuva ko maton käänsi ympäri. Ei ole kuulkaas ikäihimiset väärässä tässäkään asiassa. Tästä innostuneena taisin sitten loppujen lopuksi muiluttaa kaikki matot molemmin puolin lumihangessa. Onpahan ainakin raitistettu ja puhistettu matot. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan, jos ei muuta niin on ainakin ees yksi järkevä syy lähtiä hieman ulukoilimaan näin pakkasella. :D Enää jonkun tarvisi sitten pyyhkiä pölyt ja luututa. Jääköön huomiselle.

Leivinuunipuut alakaa taas olla poltettu, mikä tarkoittaa sitä, että huomenna pitäisi jaksaa roudata niitäkin lisää sisälle valosan aikaan. Ei siis ehkä muutenkaan järkeä siivota enää tänään. Ehkä voisi olla jopa ihan suotavaa vaan istua tässä viltin alla ja alakaa lukemaan kirjaa. 

Pakkaspäivän jatkoa!