Kyllä on ilimoja pielly! Pakkanen huiteli parhaimmillaan lähempänä nelijääkymppiä, nyt ollaan ilimeisesti lauhuttu jo ihan tavallisille talavikeleille (en jaksa nousta kattomaan mittaria). Vaikka oon kyllä toisaalta sitä mieltä, ettäkö laskeu'utaan ohi -25 pakkasasteen, ihan yhtä kylymältä tuntuu pihalla koko ajan. :D Talossa lähinnä havaitsee sen, että ulukona on kipakka keli, ko pakkanen sananmukaisesti paukkuu nurkissa ja vanahat ikkunat hiukan vuotaa. Vaikka eipä sillä, hoksittiin tuossa ettei ole kamarissa ees patteri päällä, muttako leivinuunin vieressä ollaan niin eipähän tuota oo tarttenu. Pimennysverhon piettää vielä alahaalla niin ei pääse kovin vinkka käymään kuurassa olevasta ikkunastakaan. :D
Tosipuheessa näillä keleillä kyllä väistämättä hoksii, että ikkunat oisi ehkä ihan syytä uusia. Ja nimitys "kylymä eteinen" saa kyllä ihan uu'en merkityksen...
Onneksi ei myöskään ole pakko lähtiä autolla mihinkään. Kuppi kuumaa juotavaa, tuli leivinuunissa ja hieman kynttilöitä, mikäs sen mukavempaa. Kynttilät kyllä myös mukavasti valaisee tätä tammikuun ankiaa pimeyttä, vaikka täytyy tunnustaa, etten ole vieläkään raaskinut luopua muutamista "jouluvaloista". Yläkerran pikkukuusi on niin sievä, etten raaski riisua sitä ollenkaan... Muutenkin joulun pois purkaminen on vielä puolitiessä, alahaalla kyllä riisuttiin kuusi, mutta sen ulosvieminen vähän jäi ja nyt ei millänsäkään huvita ruveta piettämään mitään reikää kovin pitkäksi aikaa pihalle päin auki... Jos hakisi sahan ja alakaisi pilikkoa suoraan uuniin tuota.
Uloskin sytytin pari kynttilää palamaan. Olisipa jouluaattonakin ollut yhtä ihana tyven pakkaskeli, kylläpä oli eri heleppoa laittaa kynttilät lyhtyihin! Kylymyyskään ei yhtään haittaa ko vetää asianmukaiset varusteet päälle, eli kunnon paksun untuvatakin päälle, karvalakin päähän, huovutetut kinttaat käteen ja vinkkelit jalakaan! Vinkkelit ovat muuten aivan uu'et, punaiset ja siipan joululahaja minulle. Se kun osti minulle lahajakortin paikalliseen kenkäkauppaan ja maanantaina käytiin asioimassa postissa ja samalla otettiin vinkkelit mukaan. Jaanan kengästä saa kyllä mainiota palavelua! Lahajakortista jäi vielä reippaasti käyttämättäkin, jahka Jaana ja kumppanit saavat muutettua uusiin tiloihin, lähen kattomaan, että mitä muuta se siippa voisi minulle joululahajaksi ostaa. Yksi ajatus minulla jo mielessä onkin. Tai ehkä kaksikin.
Mutta noin muuten, elämä tuntuu aika pysähtyneeltä. Ei siinä mielessä tunnu tammikuulta ko ei ole tarvinnut palata arkisen aherruksen pariin ja elämä on muutenkin tuntunut viime aikoina olevan pelekkää juhulaa ja pyhiä. Josko se ensi viikolla tästä normalisoituisi, ehkä viikonloppuna reipastuisin niin palijon, että pääsisin jo näistä joulukoristeistakin eroon. Ehkä sitten alakaisi jo tuntua uudelta vuodelta?
No mutta, mukavia pakkaspäivän jatkoja, minä alan nyt ihastelemaan alennusmyyntihuonekaluja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!