Uhhuh, päätin tuossa aamupäivästä viettää tänään siivouspäivän ja siinähän se koko päivä sitten oikiastaan vierähtikin. Näitä imurointi - matot ulos ja tamppaa - pölyt pois - vessa siistiksi - lattiat puhtaaksi -päiviä eli kokonaisvaltaisia siivouspäiviä pitäisi kyllä viettää usiammin, koska puhtaan kodin tuntu ja tuoksu on kyllä aivan parasta. Yksin tehessä se on vaan meleko aikaavievää ja ehkä raskastakin, varsinkin ko pitää koiraki siinä sivussa hoitaa (puhumattakaan siitä, että olisi vielä lapsia), niinpä usein tyydynkin puolivillaiseen siistimiseen imuroinnin ja lattioitten pyyhkimisen mattojen reinoilta ja keittiön/vessan siivoamiseen kokonaisvaltaisen siivouksen sijaan. Ja yleensä siivotaan kyllä siipan kanssa yhessä, tai jos ei muuta, niin net häipyy koiran kanssa näköpiiristä, että minä saan mopata rauhassa. En vaan nyt viitsinyt jättää sitä vaivaksi ko on kaikenlaista muutakin hommaa tiijossa.
Täytyy kyllä sanoa, että on ihan mahtavaa, ko talo on kahessa tasossa ja on yläkerta! Yläkerta nimittäin säilyy huomattavasti palijon alakertaa puhtaampana ja sen siivoaminen on ihanan heleppoa, siinä missä alakerrassa meinaa välillä lattioitten moppaamisen kohalla usko loppua. Ja sitten tulee se oivallus "ai meijän lattiat onki NÄIN valakoset". Valakonen puulattia on ihana, mutta ei siivoamisen kannalta mikään kaikista mukavin vaihtoehto. Mutta minusta tuntuu, että oon jo oppinu elämään valakosen lattian ja mustien koirankarvojen kanssa. Ja kyllä minä tuossa siivotessani mietin, että kuhan saan joskus yläkertaan vielä parvekkeen ja vessan, niin ohan se kyllä maailma jo aivan mallillaan sitten, ko nytki se näyttää jo aivan hyvältä. Koti siis, ei ehkä maailma niinkään.
Mutta koska puhdas ja järjestyksessä oleva koti, olen ihan zen ja aattelin teilleki tarjota ennen nukkumaanmenoa jotaki sisäisen mielenrauhan saavuttamiseksi. Tässäpä siis seuraavaksi Kuskoivan kiviä meleko monella eri tapaa esitettynä, hyvää yötä ihimiset! Ja mielenrauhaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!