keskiviikko 26. elokuuta 2015

Makeaa mahan täydeltä

Heippa! 

Tiijän, että aikomuksenani oli kirjottaa viikonloppuna enemmänkin, mutta sitten sattui jotain todella yllättävää, johon en nyt sen tarkemmin tässä mene, ja kirjotushalut ikävä kyllä kaikkosivat hetkeksi. Katsoin paremmaksi lähinnä herkutella uuden sadon perunoilla, käyä kattomassa pientä koiranalakua, saunoa ja vastoa pitkän kaavaan mukaan ja muuta tällaista.

Nyt yritän kuitenkin taas pikkuhilijaa palailla tälläkin saralla takaisin normaaliin elämään. Ilmat on viime aikoina olleet ihanat ja jokainen ilta on ollut upea ja edellistä hieman erilainen. Mahtavia auringonlaskuja. Pimenevistä ja sumuisista illoista on kuitenkin aistinut jo syksynkin lopulta kolkuttelevan oven takana. Itellänikin alakaa tämä pitkäksi venynyt "kesäloma" jo lähestyä loppuaan. 

Niinpä Koti kuusen alla -blogista inspiroituneena päätin tekaista kesälomanloppumispiirakan. Tämä on Amerikan mallia ja hillittömän makia, joten voi olla, että saattoi jäähä once in a lifetime -kokemukseksi jopa minulle. :D Taustalla taka-ajatus, että tätäkö syö nyt, niin riittää varastoon makiaksi koko syksylle. Oman piirakkani tein tietysti gluteenittomana ja kas kummaa, gluteenittomien "dominoitten" paketissa oli tietysti keksejä huomattavasti vähemmän ko normaaliversiossa (mutta hintaa reilusti enemmän), niinpä pohja ei yltänyt niin kauniisti reunustamaan piirakkaa ko olisi pitänyt. Makuun tämä ei luonnollisesti vaikuta. :D Jos sokeriöverit ennen uutta ja terveellistä syksyä kiinnostaa, niin tässäpä oivallinen vaihtoehto.


Syksyn makiat saisikin sitten suurimmalta osin olla tässä, sillä päätin repäistä luultavasti kiireisen harjoittelusyksyn päälle ja ilimottauduin mukaan Unelma itsestä -valmennukseen. Yleensä meikäläisellä kiireinen ja stressaavakin ajanjakso elämässä johtaa joko painon tippumiseen tai sitten vaihtoehtoisesti lihomiseen, usein vieläpä vuojenaikasidonnaisesti niin, että syksyllä laihtuu ja sitten taas keväällä lihoo. Niinpä ajattelin tänä syksynä ottaa hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti haltuun katkaistakseni tämän ikuisen kierteen! 

Lisäksi ko nuot liikuntajutut vähän jumittaa, koin, että nyt on sopiva aika hakia hommaan vähän ulukopuolista tukia. Ihana Tuuli eilen soittelikin ja ensi maanantaina päästään hommassa vauhtiin! Odotan innolla, koska kuten hyvin tyypillistä, tiedostan kyllä monenlaisia juttuja omaan hyvinvointiini liittyen ja tiijän, miten haluaisin elämääni elää, mutta toteutus vielä ajoittain hieman kangertelee. :D 

Luultavasti valmennukseen osallistuminen tulee näkymään täällä blogin puolellakin pohdintoina, koska kirjottaminen on loistava keino prosessoija näitä asioita. 

Muutenkin alakaa tuntua siltä, että kesän jäläkeen kaipailee jo syksyn uusia tuulia elämään. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että myöhäisherännäisenä ihastuin aivan yllättäen Antti Tuiskun En kommentoi -levyyn! Toivottavasti en ala nyt ihan ryöstöviljellä tätä sanaa, mutta jotenki tosi voimaannuttavaa musiikkia ja kaiken kaikkiaan hieno levy. Lenkkimusaa parhaimmillaan! Tuisku taisikin jossain mainita, ettäkö lopulta lakkasi yrittämästä miellyttää muita ja teki sellaisen levyn ko halusi, iski kultasuoneen. Näinhän se monesti menee, aidot jutut kantaa kauemmas. 

Muita ihastusta syksyyn aiheuttavia juttuja on tosiaan nuot aikuisten värityskirjat! Hyvä keino rentoutua ja sitä kautta huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Luulen, että palapelit voisi toimia itellä samalla tavoin ja monen vuojen tau'on jäläkeen haaveilenkin jostain isosta, vaikkapa tuhannen palan palapelistä. 

Syksyllä tekee myös mieli aloittaa "uusia" harrastuksia. Kansalaisopistossa pääsisi niin laulamaan ko alottamaan haitarinsoiton alakeet ja kovasti olen pohiskellut, että antaisiko rahatilanne periksi ilimottautua jollekin kurssille. Molemmat kiinnostaisi, mutta molempiin ei taija olla varaa, jos kohta kumpaankaan. Toisaalta tässä syksyssä taitaa olla jo aika palijon kaikenlaista, että ehkä ei ole järkevä kuormata kaikkia uusia ja ihimeellisiä juttuja päällekäin. Muttako maailma on niin täynnä kaikkea jännää ja mielenkiintoista!

En tiijä, olen hirviän täynnä virtaa ja innokas suuntaamaan kaikkia syksyn mukanaan tuomia juttuja kohti. 

Mutta, ehkä ei tosiaan makiaa mahan täy'eltä muussa, ko tuon kakun muodossa. Nyt kuitenki penkkiurheilemaan ja kattomaan keihäsfinaalia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tuliko kommentoitavaa? Kerro ihimeessä!