Armas arki nyt kutsuu meitä

Virallinen arkeen paluu on nyt suoritettu meijänkin huushollissa, eli joulukoristeet on kerätty veks, verhot vaihettu takaisin kevät/kesä/syys eli kaikki-muut-vuojenajat-paitsi-joulu -verhoihin ja gradutus potkaistu kunnolla käyntiin. 

Pakkanenkin hellii meitä ja tällä hetkellä Oulussa näyttäisi olevan semmoset 21 raitaa pakkasen puolella. Kaukana on kotiseu'un lukemat, jossa huijellaan kolomessakympissä ja sen paremmalla puolella. Täällä tuo kolomekymmentä olisikin jo hieman liikaa, kiitos meri-ilimaston ja purevan tuulen. Näillä keleillä vielä juuri ja juuri kehtaa pingviininä polokassa aamulla lipastolle. Tosin huomenna aattelin ehkä siirtyä jalakapeliin jos lämpötila on yhtä viileähkön puoleinen ko tänäänkin, on se sen verta jähämiää touhua tuo pyöräily pakkaskeleillä. En kuitenkaan valita, viime yönä sai hyvin raikastettua sohovatyynyt parvekkeella ja jos tässä oikein reipastun, heivaan ensi yöksi matot parvekkeelle. 

Raikas startti tälle vuojelle, vaikka tajusinki tuossa kalenteria tuijotellessa, että ollaan jo herran jestas miltei puolessa välissä tammikuuta.

Viime viikolla saattelin myös urheiluarkeni uu'elleen liikkeelle pitkän hilijasen kauen jäläkeen hakemalla kaupasta kahavakuulan ja net pitkään arpomani sukset. Mietiskelin, että kerta oon jo kaks vuotta haaveillu hiihtovehkeistä ja ko tänä talavena näyttäisi tuota luntaki riittävän, niin miksipä ei toteuttaa haavetta. Ja niinpä marssin Kärkkäiselle ja nappasin mukaani Peltosen Nanogripit kera Rossignolin monojen ja Rottefellan siteiden. Nuita Nanogripejähän ei tartte voijella ollenkaan, vaan ovat niin kutsutut pitopohojasukset. Hyvin pitäisi kuulemma päästä näillä tämmösen hiihdon pariin paluuta tekevänkin suksimaan. Se jääkin sitten nähtäväksi, ois teheny mieli lähtiä heti testaamaan, mutta koska sauvat puuttuvat vielä, se hijastaa hieman. Samoin tuo ulukona vallitseva kelikin kyllä. Tarkenemista kelillä ko kelillä edistin myös tilaamalla lopultakin nuitten kymmenen vuotta vanahojen miltei puhki kuluneitten toppahousujen tilalle uuet, net ei vaan ikävä kyllä ole vielä saapuneet perille. XXL-verkkokauppa tarjosi ystävällisesti miltei yheksänkympin pökät hintaan 29,90. Toivottavasti ois vielä oikiasti hyvätki, eikä ainuastaan halavat.

Keli ei kuitenkaan estä kahavakuulailua, vaan päin vastoin, suorastaan houkuttelee sisäliikunnan pariin. Niinpä teinki tuossa pienen kahavakuulareenin ja täytyy sanoa sohovan pohojalla liian pitkään makoilleena että piru vie, rankkaa, mutta tekipähän hyvää. Tekniikoita tarttee vielä vähän hijoa, mutta eiköhän se tästä ajan kanssa. Ei tämä nyt ihan kunnon punttireeniä hakkaa, mutta tilan ja rahan puutteen vuoksi ajattelin pitäytyä kahavakuulailussa nyt ainaki aluksi. Kattomma sitten keväämmällä uuestaan. Viimeistään sitten kotoSallaan suuntimia ottaessa taijan siirtyä kotoisan Hate and Pain Gymin asiakkaaksi, se kun on ihan ilimasta (tilat sponsored by isipappa). Ja onhan meillä sitten tilaa pyhittää kotoakin vaikka kokonainen huone reenailuun jos siltä tuntuu, vehkeet vaan tarttis hieman päivitystä, johon ei taija olla varaa vielä. 

Sosiaalista tapahtumaa en urheilustani aijo tehä. Vieläkään. Terveisin ikuisia traumoja koulun liikuntatunneilta saanut. 

Ja jotta arki urheilun kanssa lähtisi liikkeelle mahollisimman kivuttomasti ja terveenä, sain myös varattua ensi viikolle ajan sinne jäsenkorjaajalle. Tulee enemmän ko tarpeeseen sekin, terveisin kokovartalojumi ja vammane jalaka. Onneksi lahajakorttiin on sisällytetty myös pari kertaa hierontaa vielä lisäksi. Kiitos siippa, rakastan sinnuu.

Muutoin rahanmeno saakin nyt meikäläisen osalta olla toistaiseksi tässä (mitä nyt irtopohojavuokaan meinasin investoija vielä), kunhan alakuvuojen suurin investointi eli uusi pyykkikone (!!!!) saahaan vielä kotia asti. Tarjouksesta tarttui loppujen lopuksi mukaan Miele, jonka pitäisi kuulemma olla saksalaista laatutyötä. Minulle olisi se LG:n konekin kelevannut, mutta siippa vakuuttui sen verran palijon myyjän Mielen puolesta esittämästä puheesta, joten siihen sitten päädyttiin. Eipä se hintaero loppujen lopuksi ollut kuin reilun satasen ja tällä satasella nyt oletan saaneeni hilijasen ja ihan perkeleen kestävän koneen. Pitkää ikäähän sitä tuommoselta suht hintavalta vempeleeltä toki toivookin. Malttamattomana ootan jo ensimmäistä testipyöräytystä! Raahasin jätesäkillisen petivaatteitaki pestäväksi uuella koneella.

Tällä rahan tuhulauksella on vaan se ikävä puoli, että törsäämiseen ikään kuin turtuu ja alakaa kovasti tehä mieli uusia ostoksia. Oltaisiin myös uuen sohovan tarpeessa vanahan alakaessa käyä hieman pieneksi ja katteltiinkin jo muutamaa varteen otettavaa vaihtoehtoa, mutta onneksi sohovaa ei voi mennä tuosta nuin vaan ostamaan tietämättä tarkalleen tilan mittoja, johon kyseinen mööpeli olisi tarkoitus sijoittaa. Koska rakas karvalapsemme on tehenyt olohuoneen matosta selevää, myös semmonen tarvittaisiin ja nyt on näkynyt ihan hyviä tarjouksia, nuot hieman isommat matot ko tuppaavat olemaan meleko hintavia. Todellisuuessa ei taija olla järkiä ostaa sitä mattoakaan, joka tulisi sitten sohavan kanssa samaan tilaan, ennenkö tietää sohovan värin. Onneksi ei taija olla ees varaakaan hirviästi lähtiä tuhulaamaan.

Mutta ehkä niistä palasista, mitä meillä jo on, saanee aikaseksi kodin, varsinkin nyt ko pyykinpesun tulevaisuus on turvattu.

Pitäisi oikiastaan pyrkiä laittamaan rahaa säästöön, tulevat nelijä kuukautta käytännössä yhen ihimisen tuloilla ei mitään hirviää juhulaa ole. Varsinkaan kun jatkosta ei ole vielä minkäänlaista tietoa. Valitettavasti vaan nytkin pitää joka kuukausi syyä ja ihan pelekällä makaronillakaan ei viittis elää (no niinkö net gluteenittomat nyt ees mitenkään halapoja olis). Jonkinlainen ryhtiliike täytynee kuitenkin vielä tehä senkin suhteen ja koittaa kehittää joku säästösysteemi ja karsia ehkä sellaisista menoista, jokka ei nyt oo ihan ehottoman pakollisia. 

Paitsi pian koittavat synttärit aijon kyllä juhulia perhepiirissä eli siipan ja karvalapsen kans ja hyvällä omallatunnolla, sillä jokainen nainen täyttää vaan kerran elämässään kaksikymmentä. Plus viisi. 

Nyt kuitenki saunan lämpöön ja sitten voisi vaikka alottaa seuraavan sukkaprojektin, ah ihana vapaa-aika! Etellisten joululahajaksi menneitten tekeleitten erittäin epäselevään kuvaan onkin hyvä lopettaa tämä sepustus tällä kertaa.