Pintamateriaalit uuteen osaan

Nyt niitä luvattuja pintamateriaalivalintoja! (Teksti aloitettu elokuun puolella, en jaksanut poistaa puhelimella tätä alakua...)

Aah, ollaan pirpanan kanssa kaksin kotona ko miesvahavistukset lähtivät Naruskalle kalaan perjantain kunniaksi (nohitettu on, että iliman tammukoita ei sovi tulla takasin, mikä on tietysti aika kova vaatimus ottaen huomioon elukan innon rymistellä ojaan ko ojaan samoin tein kun vettä havaitsee :D ) ja koska neiti päätti ruveta päivätirsoille, kaivoin minä koneen esiin ja päätin alakaa hieman kirjotella!

Ilima on kyllä aivan mahtava, joten siinä mielessä harmi könöttää sisällä, ko täällä on vuosisadan hillakesä ja mustikatki olis jo kypsiä ja ilima suotuisa muuhunkin ulukoilima-aktiviteettiin (totesin siipalle, että nyt se on ostettava se asuntovaunu kaikkien kulukupelien jatkoksi, että päästään pirpanan kanssa reissuun mukaan), mutta käytiin metkin kärräämässä roskapussi pönttöön neitin kanssa, siinä meijän elokuisen kesäpäivän aktiviteetit...

No mutta, palatakseni asiaan! Eli tarkoitus olisi jaaritella hieman siitä, minkälaisia pintoja olisi ajatus toteuttaa tuonne uudelle puolelle. Jahka siihen asti päästään.

Mutta jos mennään vaikka huone kerrallaan ja aloitetaan kodinhoitohuoneesta! Kaikkiin tiloihin tulee seinään hirsipaneeli (kuten vanahalla puolella alakerrassa), mutta muista tiloista poiketen kodinhoitohuoneessa ja kuivaushuoneessa seinä olisi tarkoitus jättää puun väriseksi jollain värittömällä pintakäsittelyllä tai vaihtoehtoisesti käsitellä jollain vaalealla kuultosävyllä, koska lattiaan tulee tumma, ihan perus neliölaatta ja seinään kurasyöpön kohalle hieman isompaa, valkoista laattaa. Koska tilat on kuitenkin sen verran pieniä ja ikkunat samoin (kuivaushuoneessa ikkunaa ei edes ole), tummat seinät tekisivät tiloista vielä pienemmän oloisia. Ja toisaalta tumman lattian pariksi sopinee paremmin vaaliat seinät. Katto tulee ihan perus paneelista, joka maalataan valkoiseksi.

Kodinhoitohuoneen kalusteiden kohdalla pohdiskelin aikani, alun perin ajatuksena oli tummat kaapinovet, mutta asiaa riittävän kauan pyöriteltyäni tulin kuitenkin siihen tulokseen, että kaapit ja tasot tulevat sittenkin samaan henkeen meidän keittiön kanssa, eli valkoiset peiliovet jollain leveillä vetimillä ja tummahko, puuta jäljittelevä taso (hinnan vuoksi mentäneen kuitenkin täyspuun sijasta laminaatilla). Niin kivat ko tummat, sileät kaapinovet vois ollaki, niin jotenkin koen, että net ois liian modernit meijän tyyliin ja keittiön kanssa mätsäävä ratkaisu semmone enemmän ajaton ja tyyliin sopiva. Vetimien mallia täytyy vielä miettiä, oisi ehkä tylsää laittaa täsmälleen samanlaiset kuin keittiössä? Lankavetimet ois toisaalta hurjan kivat henkien viiskytlukua, mutta en oikein tiijä mätsääkö net nuitten ovien kanssa (pitäisi ehkä olla semmoset siliät, viiskytluvun väriset kaapinovet enemmin). Mutta katsotaan! Kaapit hankitaan mitä luultavimmin K-Raudan kautta, heidän myymästään Cello-keittiöstä löytyy myös kodinhoitohuoneeseen tarvittavat kaapit ja malliston Purola-ovet onkin juuri sellaiset, mitä olen kaavaillut.

Meillehän tulee siis perus siivous- ja pyykkikaapit, pyykkikone tason alle upotettuna, sen viereen muutama vetolaatikko ja allaskaappi ja tason yläpuolelle muutama yläkaappi. Tasoon upotetaan pyöreä pesuallas ja lisäksi tasoa jatketaan avonaisena vielä ikkunan alle (ompelukone yms. tasoksi) aina oveen asti. Makkareihin tulee luultavasti myös Cellolta vaatekaapeiksi ihan peruskomerot, joskin valakeilla sileillä kaapinovilla. Eteisen säilytyskalusteen tilasin juuri mittatilauksena liukuovitukku.fistä, alunperin haaveiltiin Inariaa, mutta koska jätettyyn tarjouspyyntöön ei ole tullut vastausta ja hinta olisi todennäköisesti Liukuovitukun tarjoushintaan huomattavasti kalliimpi, päädyttiin halavempaan ja ei tyylillisesti ihan niin hienoihin liukuoviin. Sisältö kaappiin tuli kuitenkin ihan samanlaisena kuin Inariallakin olisi ollut. Mittatilaustavaraan ja liukuoviin päädyttiin tässä kohin sen vuoksi, että eteisen toimiva säilytyskaluste on sujuvan elämän ja arjen kannalta aika oleellinen juttu, missä ei kannate säästää. Mittatilauskalusteella säilytystila saatiin maksimoitua ja toisaalta kaappi sisältä mahollisimman järkeväksi. Katotaan minkä näkönen kaappi sieltä tulee. 

Makuuhuoneisiin ja eteis- sekä käytävätilaan ollaan kaavailtu kattopaneeliksi vanahan ajan siskonpaneelia, jota meiltä löytyy myös vanahalta puolen alakerrasta. Siskonpaneelin saatavuus ei ole mikään maailman paras, mutta löydettiin jokunen firma, joka myös sitä valmistaa ja saatiin Lopen rakennuspuulta tarjous, joka rahteineen mahtunee budjettiin. Eli mitä luultavimmin saan myös uuteen osaan rakastamani vanahaa henkivän valakoiseksi maalatun siskonpaneelikaton! Seinät tulevat tosiaan hirsipaneelista, jotka käsitellään samaan sävyyn kuin vanahalla puolen. Tosin eteisen osalta seinien väri on vielä hieman mietinnässä, koska myös sinne tulee lattiaan tummahko, isompi laatta. Voi olla että olisi järkevää jättää sieltäkin seinät vaaleammaksi? Lisäksi makuuhuoneisiin on tarkoitus jättää yksi tehosteseinä, jotka maalataan. Toiseen huoneeseen olisi pirpanalle tulossa sellaista vaaleaa roosaa (kyllä, minä joka olen pienenä kertonut tulleeni liialle vaaleanpunaiselle allergiseksi ) ja toiseen sellaista vanahaa vihiriää (tarkka sävy vielä hakusessa). Hulluna ajatuksena minulla olisi myös maalata näitten huoneitten väliovet samalla maalilla, mutta katsotaan, se vähän riippuu mistä löydetään ovet.

Ajatuksena ja haaveena olisi löytää vanahat täyspuiset peiliovet samalla mallilla kuin vanahalla puolella (eli kolome samankokoista peiliä viistetyillä reunoilla), mutta tuntuvat olevan kiven alla! Yksi vaihtoehto olisi teetättää uudet ovet jossain, mutta budjetti ei todellakaan veny mihinkään tonnin kipale oviin, kun neljä kappaletta ovia kuitenkin tarvittaisiin (kodihoitohuoneen ja kuivaushuoneen väliin tulee haitariovi ja eteinen ja käytävä erotetaan toisistaan tuolla vanahalla kylymän eteisen ovella). Jotain puuvalmiita oviakin saa Jeld-weniltä tai esimerkiksi mittatilausovia Mattiovelta, mutta erilaisilla peileillä, mikkä eivät minusta ole niin komiat ko nämät vanahat! Mutta katsellaan! Jos tiijätte Lapissa puuseppiä, jokka tekis ovia kohtuulliseen hintaan, saa vinkkailla! Jos raaskin, investoin ovenkahavat Domus Classicalta, jolla on tätä meijän hopeista Ainoa uudistuotannossa, mikäli meille uudet ovet tulevat. Tietysti myös vanahat toimivat kahavat kelepaisivat!

Lattiaksi käytävään ja makuuhuoneisiin valikoitui todennäköisesti Trinitylattian öljyvahattu veistopintainen parketti harmaana. Olisin halunnut vaaleaksi tai harmaaksi maalatun lautalattian, kuten vanahalla puolella, mutta koska lautalattian toteuttaminen vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa meni niin monimutkaiseksi ja todennäköisesti lämmitysteho olisi siitä kärsinyt, päädyttiin parkettiin. Alakuperäistä aika palijon kalliimpi vaihtoehto, mutta koiran vuoksi laminaatti on ihan no no -vaihtoehto liukkautensa ja kovuutensa vuoksi ja muovimattoja ei meillä harrasteta. Tietysti perusparkettia saisi halavempaan hintaan, mutta haluttiin tällaista lankkua jäljittelevää parkettia, jonka pinta on käsitelty niin, että kuluminen ja naarmut eivät haittaa (koiran kynnet toimii tehokkaana lautalattian entistäjänä). Jostain syystä olisi tehenyt mieli valita väriksi ihan valakiaa, mutta järki käskee mennä harmaalla (mikä ei toki sekään kovin tumma ole ja hyvin näytti testipalassa koirankarvat erottuvan, pitäisi vissiin tilata tuo musta lattia! ). Haluan kuitenkin, kun kerran nyt remppaa tehään, että pintamateriaalit on valittu siten, ettei niitten kattominen vituta seuraavaa kymmentä vuotta, ko ihan heti tuskin ollaan pintoja uusiksi laittamassa. Toki se vitutusriski on aina olemassa, mutta siksi yritetään kuitenkin tehä valinnat mahollisimman huolella (tietysti järjen ja budjetin puitteissa).

Ikkunat ja uluko-ovet meillä tosiaan jo onkin paikallaan ja nethän tuli Pihla-ikkunoilta, vanahaa tyyliä kunnioittaen. Ikkunoitten karmit ja kodihoitohuoneen ovi on valakoset, mutta uluko-oven halusin ruskiana, koska valakonen on oven värinä kuitenkin meleko arka ja jotenkin se ruskia tuntui enemmän mieleiseltä (aika näyttää, oliko ihan urpo valinta, mutta jotenkin aattelen, että se ruskia korostaa ja kertoo että mikä on se pääsisäänkäynti, toki näin jäläkiviisaana olisi voinut valita myös harmaan oven). Ikkunat on asennettu siten, että sisäpuolellekin jää hieman ikkunalautaa, mikä on minusta oikein kiva juttu. Menee vähän jo ohi sisäpinnoista, mutta ulukovuoreen valittiin vaakalaudoitus, kuten talossa on alunperinkin ollut ja väriksi tulee luultavasti valakonen, ehkä harmaalla tai jollain vaalealla tehostevärillä nurkkalautoihin ja ikkunanpuitteisiin.

Tämmösiä! Muistinkohan kaiken? No saunan tulevan pukuhuoneen tapettivalinnan voisin tietysti vielä kertoa, tai siis sen, että se on epävarma.  Yhelle seinälle jää näkösälle raakalauta ja muut seinät ja katto pysynevät ennallaan (toki kanavapuhaltimelle menevälle ilimastointiputkelle pitää keksiä joku naamiointi, ehkä kotelo), mutta tuolle seinälle, josta oviaukko menee umpeen, olen kaavaillut pientä pätkää koivutapettia. Minulla oli jo sopiva paperitapetti valikoituna, mutta perkele menivät lopettamaan tapetin valamistuksen ennenkö ehin tilata sen (kerranki ko en omaan tapaani ennakoinu ja tilannu puoli vuotta etukäteen valamiiksi...) ja nyt sitä ei enää saa mistään. Olenkin joutunut tyytymään nyt seuraaviin vaihtoehtoihin, joita ovat joko Michael Clarckin vuoden '59 klassikko Woods (juu, on vähän kulunut mutta ainaki suunnitteluajankohta mätsää) tai sitten Photowallin koivumetsä-valokuvatapetti. Karelian koivusta en jostain syystä tykkää, se on mielestäni liian hailakan ja piirretyn näköistä (vähän sama ongelma tuon Woodsin kanssakin, valokuvatapetin kohalla taas mietityttää, että tuleeko siitä taas LIIAN valokuvamainen...) Molemmat ovat valitettavasti myös kuitutapettia ko tuo Distinctiven koivutapetti olisi ollut paitsi komiampaa (ja edullista), niin myös paperitapettia, joka olisi hengittävyyen kannalta ollut parempi. No, ehkä pari vuotaa pienellä pätkällä seinää ei aiheuta katastrofia (koputan puuta), mutta periaate on aina periaate.

Katsotaan mihin päädytään. Jos joku tietää että jossain on vielä myynnissä tai jollain on jäänyt yli tuota Distinctiveä yksi rulla (mielellään valakosta, mutta tummakin käy) niin minulle saa vinkata! Se olisi ollut meille just se mieleinen tehosteseinä...

Näin! Kuvia ei nyt tullut ko puhelimella on helepompi linkittää ja sopivasti sattui olemaan tarvittavat sivut auki miljoonana välilehtenä selaimessa (mitenkähän kummassa), mutta lupaan ja vannon julukaista semmosen esittelyn, jahka meillä on joskus valamista! Alustava aikataulutoive on saaha pinnat valamiiksi jouluksi, mutta jos siihen ei tosiaan päässä niin ressiä ei revitä.

Ja sitten olisi tietysti myös eessä huoneitten huonekalu- ja tekstiilivalinnat. Uutta ei varmaan hirviästi ole budjettiin mitoitettu etenkään huonekalujen osalta, eikä onneksi sinänsä ole tarvekaan (ajatuksena olisi ylläripylläri tuunata vanahoja, olemassa olevia huonekaluja, toki maalia tarvinnee ostaa), mitä nyt ehkä pirpanan huoneeseen sitten tietysti on pakko tulevaisuuessa hankkia jotain. Tekstiilejä ja piensisustusta toki olisi halu ja tarve hankkia, pirpanalle olenkin jo ostanu verhon (Vallilan Alma, josta myös maalisävy seinään) sekä Askon tarjouksesta Maalla-automatto (toimitusaika tosin oli pitkä, arviolta 4 kk, mutta sehän ei meitä haittaa). Automatossa oli paitsi kivat värit ja ulukonäkö jo nyt (ja idea ), mutta se myös menee leikkialustana sitten isompana (pitkään, luulen). Jotain julisteita tauluksi ja seinähyllykköä olen myös neitin huoneeseen jo kaavaillut, lisäksi käytävälle ois tarkotus lähtiä rakentamaan tauluseinää kehystetyistä valokuvista. Kodinhoitohuoneeseen siirtyy Ikeasta ostettu liinavaatekaappi, eteiseen olen haaveillut yhtä vanahaa säilytystilallista puusohovaa, katotaan saahaanko se. Vierasmakkarin virkaa toimittavaan huoneeseen ois tulossa papan tekemä vanaha sänky (johon tarttis kyllä teetättää patja, se ko ei oo standardimittanen) ja yöpöydiksi vanahat tuolit, tekstiilit hommataan sitten myöhemmin. Osa laajennuksen valaistuksesta hoituu ledeillä (siippa voisi teille esitellä sähkösuunnitelmansa), mutta makkareihin pitää löytää jotkin sopivat lamput sitten. Ja ai niin, verhotangot pitää hankkia! Yksi jää tästä tuvasta ylimääräiseksi, sen ajattelin saaha siirrettyä kikkaillen eteiseen, mutta makkareihin tarvitaan uudet. Oisko net sitten nuot samat ko ylähäällä, ko näitä alakerran tankoja ei vissiin enää saa.

Onneksi ei ole mikään kiire sinänsä, niin sopivia juttuja voi mettästää ajan kanssa ja hintatietoisesti (ja todennäköisesti huonekalujen tuunauskin saa oottaa vielä jonku hetken). Näistäkin toki lisää sitten joskus ko valamista tulee!

Tästä tulikin ihan kilometrijuttu, toivottavasti jaksoitte lukia kuvattomuuesta huolimatta! Innostuin kirjottamaan ko lapsi pitkästä aikaa nukkuu kunnon päikkäreitä (sen verran väsy, ettei jaksa mitään järkevää tehä, kuten imuroija). Mutta nyt menen syömään ja lukemaan Avotakkaa rauhassa ko vielä kerkiän! Palaillaan.

PS. En jaksanut oikolukea, anteeksi siis kaikki kirotusvirheet ja muut typot 

Talon kasvojenkohotus

Tässäpä pikainen päivitys siihen, miltä meijän huusholli näyttää tässä vaiheessa ulukoapäin! Aika komiat nuo uudet Pihla-ikkunat, vaikka ite sanonki. Ja kyllähän se ulukovuoren uusiminen on melekonen kasvojenkohotus ollu koko talolle, se keltainen peltiulukovuoraus ei tee oikeutta kyllä millekään talolle...

Laitoin mukaan vielä vertailun vuoksi kuvan talosta vanahassa kuosissa reilu vuosi sitten (auto kuvassa kuvausrekvisiittana 😂). Onhan tuo vähän muuttunut, vaikka tavallaan tykkäsin meijän talosta ihan tuollaisenaan ja kahestaan asuessa ollaan kyllä tultu toimeen hieman epäkäytännöllisten tilojenkin kanssa. Hassua ajatella, ettei meijän pirpana tule muistamaan, millainen koti on ollut ennen tätä remonttirumbaa, vaan sille koti tulee aina olemaan sellainen kuin se valmistuessaan sitten on. Tässä olikin sitten remonttia varmaan yhelle elämälle ihan riittävästi (onneksi meillä ei täällä tarvi hullutella niin, että rakennettaisiin kovin montaa huushollia asuntolainan nopeamman poismaksamisen toivossa...) Vaikka onhan se aika hieno tontti tuolla ylähäällä, jos sitä hirsitalon sinne rakentais sitten joskus... 😄

Ei onneksi taija olla kovin järkevää! Hirsitalo on kieltämättä ollut aina meikäläisen unelma, mutta uuden rakentamisessa on aina se ongelma, ettei sinne saa vanahan talon tunnelmaa. Plus että niin kauan ko rakennuslainsäädäntö pakottaa rakentamaan terveen järjen vastaisia höpöhöpöpullotaloja, minä pitäydyn vanahassa. Ei sillä, etteikö se voisi toimia kun kunnolla rakennetaan ja sitten pidetään ilimastoinnit aina päällä ja kunnossa, mutta jotenkin ko nykyajan rakentamisen tilaa kattoo, niin epäilyttää että voiko moisen rakentaminen onnistua. Meillä kun pelataan sen päälle, että mikäli kosteutta jonnekin pääsee, se pääsee kuivumaan, koska rakenteet ja materiaalit hengittävät. Ja ilimanvaihto toimii painovoimaisena, rakentamisen tuomat muutokset (mm. tiiviimmät ikkunat) huomioiden ja ilimanvaihtoa pienin apukeinoin tehostaen.

Joo mutta nyt heitän paasaamasta, jollekinhan vanaha talo on kauhistus, jonne ei halua astua jalallakaan ja jonka mielestä tämmönen vanahan talon laajennus on sulaa hulluutta ja rahan heittämistä hukkaan, ko uuenki vois tehä. Ja se on ihan okei, toiset tykkää pojasta ja toiset isästä! Minä nyt vain olen enemmän kallella tähän vanahempaan vuosikertaan😊 Kaikin puolin!

Remppaa etiäpäin ja muita kuulumisia

Heipä hei, tiedän että lupailin sitä pintamateriaali- ja sisustusjuttua tulevaksi ja tuolla se luonnoksissa keskeneräisenä majaileekin, MUTTA jostain kumman syystä ei ole saanut tehtyä sitä valmiiksi...

Taas näpytän tätä puhelimella, kun meijän perheen uusin vahavistus nukkuu onnellisena sylissä.

Joten ulukoasu on mitä on ja kuvia ei juuri ole, mutta minkäs teet, ehkä tässä elämässä vielä joskus on aikaa istua koneellakin, nyt sitä ei niin kauhiasti kyllä kaipaakaan (vaan lähinnä sitä, että saisi syödä ja saunoa joskus rauhassa 🙈). Mutta ajattelin nyt tosiaan päivitellä kuulumisia niin rempan kuin elämän yleensäkin osalta. Remppa etenee joka päivä, siippa on palannut töihin ja elämä etsii taas hieman erilaisia omia uomiaan. Päivät on välillä kuormittavia, pirpana (tai Iita, Mimmi, Justiina ja mitä näitä nyt on matkan varrella kuultu 😊) on kärsinyt välillä mahakivuista ja refluksista ja näitä ylimääräisiä vaivoja on koitettu saaha kuriin, välillä paremmalla ja välillä vähän huonommalla menestyksellä. Huono olo tekee luonnollisesti normaalisti niin aurinkoisesta ja hyvin nukkumasta lapsesta syliäkaipaavan ja itkuisen, mikä tietysti meitä vähän kuormittaa. Mutta mennään päivä kerrallaan etiäpäin ja toivotaan, että saahaan pirpanan olokin hyväksi taas!

Laajennuksen osalta ollaan kovasti etiäpäin, lattia on valettu elokuun loppupuolella ja sen kuivumista ootellaan, ulukoseinät on pystyssä ja eristetty sekä veetty paperit päälle ja koolattu, väliseinien rungot pystyssä ja ikkunat sekä ovet paikoillaan. Tänään on katolle puhallettu myös villat ja alakaa mökki olla meleko lämmin jo, vaikka lämpöjä siellä ei vielä olekaan (maalämpöputkien kaivuu on aikatauluhaasteiden vuoksi vielä edessä päin). Tällä viikolla on saatu myös vanahalle puolen uu'et ikkunat ja täytyy sanoa, että on net kyllä komiat! Tekee palijon sisätilan ilimeelle, kun samalla muutettiin vähän järjestystäkin tuvassa. Ja nyt on makkarissakin eri hyvä nukkua, ko yölläkin tulee korvausilimaa karmiventtiilin kautta. Myös ulukovuoren osalta alakaa olla valamista, pellit on tilattu ja ikkunanpuitteet paikallaan oottamassa ensi kesän maalausta.

Pihapiiri kaipaisi vähän raivausta ja siivoamista ja seuraava isompi rykäisy olisi sitten tuo maalämpöputkien kaivuu ja sen jäläkeen maalämpöpumpun ja vanahan puolen uusien vesikiertoisten patterien asentaminen. Muutoin ohjelmassa onkin sitten jatkossa sisähommia, joita jatketaan omillaan. Tänään pitäisi varmaankin vielä ehtiä tarkistamaan budjettia ja lyömään lukkoon materiaalivalintoja ja laittamaan niitä tilaukseen.

Mitään kiirettä ei sitten enää sen jäläkeen ko saahaan lämmöt ole, tehään hommia omaan tahtiin ja jos jouluna olisi jokseenkin valamista niin hyvä homma, mutta jos ei niin paineita ei siitäkään oteta. Ristiäiset olisi ohojelmassa ensi viikolla, mutta net saadaan sujuvasti piettyä vanahalla puolella. Vähän vaan siivousta ja ehkä tosiaan sitä pihan siistimistä niitä juhulia varten. 😊

Loppuun vielä kuva tuvan uusista ikkunoista asennusvaiheessa ja ennen pesua, päivittyy tyyli mukavasti takaisin lähemmäs alkuperäistä.